Ennen lämmitysjärjestelmän valintaa kannattaa vielä miettiä voidaanko talon lämmitystarvetta pienentää esimerkiksi paremmalla eristyksellä tai ilmatiiveydellä. Lisäksi kannattaa miettiä voidaanko päälämmitysjärjestelmän rinnalle hankkia täydentäviä lämmitysjärjestelmiä.

Toimivalla suojauksella voidaan vähentää myös lämmitystarvetta, kun auringosta saatava lämpö saadaan hyödynnettyä. Aurinkosuojauksen vaikutus energiansäästöön riippuu esimerkiksi rakennuksen sijainnista, ilmansuunnasta ja muodosta. Sen tärkeys korostuu rakennuksissa, joissa on paljon lasipintaa.

Näillä toimilla lämmitystarve vähenee ja uusi lämmitysjärjestelmä mitoitetaan suoraan oikein. – Ennen lämmitysjärjestelmäremonttia on järkevää selvittää ja tehdä alta pois energiatehokkuutta parantavat ja ostoenergian tarvetta vähentävät korjaukset ja säädöt.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt, tulisijan tehokas käyttö ja pienetkin lämmitystarvetta vähentävät toimet auttavat alentamaan lämmityksen kulutushuippuja.

Taloa ei tietenkään lämmitetä joka päivä ja lämmitystarve riippuu ulkolämpötilasta. Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b. Lisätietoa ja vinkkejä sähkönkäytön tehostamiseen kotona.

Älyä lämmitykseen Kaikki lämmitystarvetta vähentävät sekä lämmityksen oikea-aikaisuutta edistävät ratkaisut ovat asiantuntijoiden suosittelulistan kärkisijoilla.

Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden, kuten yläpohjan ja seinien kautta, sekä ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma. Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huonelämpötiloja, jotta tiloja ei lämmitetä liikaa. Lisäksi lämpötiloja seuraamalla on mahdollista havaita vikaantuminen lämmitysjärjestelmässä.

Kannattaako sitä pitää päällä kesällä, kun lämmitystarvetta ei ole? Vastaus: Kosteiden tilojen lattialämmityksen tehtävä on mukavuustekijöiden lisäksi kuivattaa lattia, jotta vältetään kosteusvaurioilta. Lämmitystä kannattaa siis käyttää myös kesäaikaan, erityisesti silloin kun ulkoilma on kosteaa.

Esimerkiksi ikkunoiden tiivisteiden kuluessa kylmä ulkoilma voi päästä sisään rakennukseen, mikä heikentää olosuhteita ja kasvattaa tilojen lämmitystarvetta”, toteaa asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta. Suomessa eniten energiaa kuluu käyttöveden ja tilojen lämmittämiseen.

Matalammilla sisäänpuhalluslämpötiloilla huonelämmittimien lämmitystarve lisääntyy eli ne alkavat Viihtyvyydelle ja ilmanvaihdon toiminnalle paras tilanne on, kun sisäänpuhallusilman lämpötila on joitakin asteita huonelämpötilaa alhaisempi. Näin tuloilma sekoittuu hyvin huonetilan oleskeluvyöhykkeellä.