Energian käytön tehokkuuden kannalta lämmitys kannattaa siirtää mahdollisimman paljon varsinaisille huonetilojen lämmittimille, jotka ovat tarkkasäätöisempiä ja hyödyntävät ilmaislämmöt ja sisäiset lämpökuormat paremmin kuin ilmanvaihtokone. Tällöin tuloilman jälkilämmityksen asetusarvo kannattaa säätää mahdollisimman alhaiseksi viihtyvyyden kärsimättä.

LÄMMÖNLUOVUTUSTEHO kW / 36 h Blanka Angolo, lämmitys 20 kg 3,0 2,5 2,0 1,5 Vaivaton käyttö on arkipäivän juhlaa 1,0 0,5 0 Tulisijan materiaali, rakenne ja tekniikka vaikuttavat sen lämmitysominaisuuksiin. Tehokas palaminen ja lämmönvarautuminen mahdollistavat nopean lämmityksen.

Nyt on aika säätää lämmitys ja ilmanvaihto talviasentoon, puhdistaa ilmanvaihdon venttiilit ja suodattimet sekä tarkistaa ja tarvittaessa uusia ikkunoiden ja ovien tiivisteet. Talon syyshuolto varmistaa paitsi energiansäästön myös asumisviihtyvyyden.

Lämpökonttien ja –keskusten (195–400 kW) käyttökohteita ovat isot yhtenäiset tilat kuten hallit, kauppakeskukset, sääsuojien lämmitys, huputettujen julkisivutelineiden lämmitys sekä suurten yhtenäisten tilojen kuivattaminen. Suurilla lämpökonteilla lämmittimien hyötysuhde nousee energian käytön kannalta merkittäväksi tekijäksi.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Suunnittelua kannustetaan siihen suuntaan, että ensin tulisivat käyttöön pitkävaikutteiset passiiviset lämmitys- ja jäähdytysenergian säästöön liittyvät toimenpiteet.

Esim. ilmastointi, valaistus, lämmitys, jäähdytys, kuljetus, prosessit, tuotantolinja. 2.4 energiankulutus Kulutetun energian määrä. 2.5 energiatehokkuusjärjestelmä Osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiorakenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyttöön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa

Tarkasteltavat osajärjestelmät olivat: tilojen lämmitykset (lattialämmitys) käyttöveden lämmitys, varaajakytkennät.