Koulun oppilasmäärän kasvun ansiosta koulua laajennettiin myös 1997. 42 Honkolan koulu lämmitys oli öljyllä ja koulun lämmitys on 320 MWh vuodessa. Honkolan koulu on öljylämmityksellä edelleen vuonna 2018. Honkolan koulun lämmityksestä on tällä hetkellä pyydetty tarjouspyynnöt ja uusi lämmitysjärjestelmä päätetään, kun tarjoukset tulevat.

käyttövesi tai pelkästään käyttöveden lämmitys) (kWh) varaajatyypin korjauskerroin.

käyttövesi tai pelkästään käyttöveden lämmitys) (kWh) varaajatyypin korjauskerroin.

Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO 2 ). ”Hienoa, että meillä on nyt kattava suunnitelma rakennusten käytön ja asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseen.

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. rakennuksen seinien, katon tai yläpohjan eristystasoon tai ikkunoihin kohdistuneet korjaukset, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu

Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta (kuva 1).; Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve kWh/a Lämpö kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 10411,0 70,8 4.4.3 Johtuminen 13138,5 89,4 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 2254,6 15,3 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 2454,0 16,7 4.3.3 Lämpökuormista hyödyksi −7436,1 −50,6 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 608,6 4,1 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 4200,0 28,6 4.1.1 Yhteensä 15219,6 103,5

Kiinteistö on liitetty Mallilan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon lämmönjakohuoneessa sijaitsevien kolmen lämmönsiirtimen (lämmitys, ilmanvaihto, lämmin käyttövesi) välityksellä. Rakennuksen lämmitys on hoidettu kahdella patteriverkostolla, joista toinen palvelee vuodeosastoa ja toinen rakennuksen muita tiloja.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudelle pientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.