Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä

Kaasujäähdytin Kaasujäähdytin Lämmitys verkostot CO2 kylmäkone Building on Innovation Lämmitys verkostot CO2 kylmäkone Rinnan kytketty apulämmönlähde 16.11.2021 Lauhdelämpöpumppu Rinnan kytketty apulämmönlähde Liite 2 Hukkalämpöpotentiaalin hyödyntämisen esimerkkikohde Kauppakeskus 16.11.2021 2.

lutus  MWh/a  25 000  %‐osuus  omakäyttö‐  kulutuksesta  50  Hakesiilon lämmitys  Öljysäiliöiden  8 000  16  lämmitys  Muut*  17 000  34  Yhteensä  50 000  100  *arvioitu kulutus    Lämmön  hinnalla  25 €/MWh  omakäyttölämmön  vuosikustannus  on  yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.   21 4 Voimalaitoksen energiatehokkuuden  analysointi ja tehostamistoimenpiteet Tehostamistoimenpiteiden tuomat

Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Säätötavat, porrastukset Toimenpide-ehdotukset säädön porrastuksiin (jäähdytys, lämmöntalteenotto, lämmitys) ja säätötapoihin liittyen.

Helsingissä 13.4.2004 Lassin Lämmönselvitys Oy Veikkos Vatten Ab Lassi Lämpö Veikko Vesi 3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 5 1.1 Kohteen perustiedot 5 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 5 1.3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 6 2 Lämpö 9 2.1 Lämmitys 9 2.2 Ilmanvaihto 10 2.3 Rakenteet 10 3 Sähkö 11 4 Vesi 13

LÄMMÖNLUOVUTUSTEHO kW / 36 h Blanka Angolo, lämmitys 20 kg 3,0 2,5 2,0 1,5 Vaivaton käyttö on arkipäivän juhlaa 1,0 0,5 0 Tulisijan materiaali, rakenne ja tekniikka vaikuttavat sen lämmitysominaisuuksiin. Tehokas palaminen ja lämmönvarautuminen mahdollistavat nopean lämmityksen.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain