Sähkön säästö ja kulutusjoustot ovat tehonneet. Energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää suomalaisia saavutetuista tuloksista, joilla on pystytty vastaamaan Venäjän aloittaman energiasodan haasteisiin.  

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolarryhmä, Energiateollisuus ry, Ensto, Glen Dimplex Nordic, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Porvoon Energia, Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy), Scanoffice Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Voimatori-ryhmä

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.

Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolar Oy, Energiateollisuus ry, Fortum, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, NIBE-Haato Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Savon Voima Verkko Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Vattenfall Verkko Oy ja Voimatori Oy.

Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.

QILP,netto on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen nettolämmöntuotto, joka pitää sisällään myös kompressorin sähkön. QILP,sähkö on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen sähkönkäyttö, joka lasketaan ilmailmalämpöpumpun bruttotuotosta (Q ILP,brutto).

Vertailu hankkeen kohteiden aiempaan vuotuiseen energian kokonaiskulutukseen (sähkö, lämpö, vesi): - mahdollista, jos käyttö ja palvelut todennäköisesti säilyvät lähes ennallaan - lämpöenergian normitus tehdään, normituksessa veden käyttö/ lämmitys otettava huomioon 2.

VILLÄHDE www.tietosuunnittelu.fi Vaasan Yliopisto Anne Mäkiranta anne.makiranta@uva.fi 029 449 8302 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Ari Haapanen ari.haapanen@uva.fi 029 449 8210 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Jouni Kannonlahti jouni.kannonlahti@uwasa.fi 029 449 8365 VAASA www.uva.fi/ VÄRE Petri Valtonen petri.valtonen@vare.fi 040 583 9464 LAPPEENRANTA www.vare.fi Vatajankosken Sähkö