Siirry sisältöön

505 hakutulosta

4,8 0,9 5.1.1 11 öljy 230 60,9 5.1.1 94500 19 sähkö 72 6,6 5.1.3 H H H H 24000 16 sähkö 16 1,5 5.1.3 H 18750 16 sähkö 12 1,1 5.1.3 46000 15 sähkö 32 2,9 5.1.3 60000 1400-1700 /asunto 9 öljy 73 22,5 5.1.2 H H H 4-8 sähkö 68 12,3 5.1.2 H turve 2500 965,7 5.2.1 öljy 2500 661,5 5.2.2 H H öljy 24000 6350,4 5.3.1 H sähkö 4500 814,5 5.3.1 H Kalasataman kiinteistö, kaksi ilmalämpöpumppua 3200
Aurinkosähköpaneelien mitoittaminen, jos sähköä ei myydä verkkoon Miten paneelit tulisi mitoittaa, ettei tarvitse sopia sähköyhtiön kanssa lainkaan energian myynnistä verkkoon? Mitä tehdään, jos itse ei pystykään kuluttamaan kaikkea tuotettua sähköä eikä sopimusta sen myynnistä ole? Pitääkö järjestelmä pysäyttää vai mihin se sähkö menee?
Verkkoon syötettävän sähkön määrä voidaan minimoida siten, että kaikissa kolmessa vaiheessa on laitteita päällä silloin, kun aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä. Mikäli vain yhdessä tai kahdessa vaiheessa on laitteita päällä, ilman kuormia olevaan vaiheeseen/vaiheisiin syötetty sähkö siirtyy verkkoon, jos sähkömittarissa ei ole käytössä niin sanottu vaihenetotus.
Tyynet päivät, joita Suomessa on harvoin, eivät ole ongelma silloin, kun tuulivoimalla tuotetaan vain osa sähköstä. Kun tuulivoimaa on rakennettu enemmän kuin sähkönkulutuksen vaihteluväli on, järjestelmään tarvitaan lisää säätövoimaa. Suomessa säätövoimana toimivat pääasiassa vesivoima sekä naapurimaista ostettu sähkö.
Taloudellisinta on käyttää kaikki tuotettu sähkö itse tavallisissa sähkönkulutuskohteissa, kuten valaistuksessa tai ilmanvaihdossa. Yhdistämällä aurinkosähköjärjestelmä lämpöpumppuun, voidaan tuotettavaa sähköä hyödyntää lämpöpumpun lämmitykseen silloin, kun aurinkosähköä on saatavilla.
Tukijaorganisaatiot: Aurubis Finland Oy Fingrid Oyj Haminan Energia Oy Helsingin kaupunki Imatran Energiasäätiö Inergia Oy Jylhän Sähköosuuskunta Kemin Energia ja Vesi Keravan Energia Oy Kiinteistöhuolto Välitalo Oy Kirjapaino Ässä Oy Kokemäen Sähkö Oy Kokkolan Energia Oy Kotkan Energia Oy Kuopion Energia Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lahti Energia LC-Virtasalmi
Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä Syöttötariffijärjestelmän tarkoitus on taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. Takuuhintajärjestelmä on yksi valtion ohjauskeinoista, joilla se voi vaikuttaa sähkön tuotantorakenteeseen. Sillä pyritään useimmiten lisäämään uusiutuvien tai kotimaisten energialähteiden käyttöä.
Jos kerrostalossa on käytössä useita lämmitysmuotoja tai lämpöä varastoidaan, sähkön tuntihintojen vaihtelu tuo paljon mahdollisuuksia kulutusjoustoon. Kalliiden tuntien aikana voidaan käyttää lämmitysmuotoa, joka kuluttaa vain vähän sähköä, tai jopa lyhytaikaisesti alentaa lämmitysveden lämpötilaa. Halpojen tuntien aikana vaihtoehtona on sähkön varastointi lämpönä.
Vuonna 2014 vesivoimalla on tuotettu 39 GWh sähköä ja vuonna 2016 sähköä tuotettiin vesivoimalla 59 GWh. 3.2.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Valtaosa sähköstä ja lämmöstä tuotetaan Äänevoima Oy:n ja Metsä Fibre Oy:n voimalaitoksissa. Äänevoiman Oy:n voimalaitoksessa sähköä tuotettiin 74 GWh vuonna 2016 ja 49 GWh vuonna 2014.