Lämmitys meno Lämmitys paluu LTO meno LTO paluu Käyntiajat 1/1-teho Nykyinen Päivät ma-pe Toimintaosat Kiertoilma LTO Lämmitys Kostutus Jäähdytys Kuivaus Jälkilämmitys Poistokone 1TK päiväkoti iv-koneh. 1PK1, 1PF2, 1PF3 6.30-17.30 ma-pe kello-ohjaus, kello kesäajassa vakio sis.puh. lämpötila 2 20 25 8 -2,0 22,0 23,8 11,5 Aika 5.15-17.30 °C °C °C °C °C % Pa % °C °C °C °C °C °C °C °C

Energiansäästövinkkejä kaikille kunnille Lämmitys Lämmitys on merkittävin energiaa kuluttava toiminto. On hyvä aloittaa kartoittamalla mahdolliset helposti korjattavat energiavuodot rakennuksissa. Sen lisäksi on syytä selvittää, missä kunnan rakennuksissa on mahdollista laskea sisälämpötilaa.

Suomen kannalta: olemassaoleviin rakennuksiin puuttuminen ongelmallista Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset ja automaatiojärjestelmät 1/2 (termit voivat muuttua vielä) • Säännölliset pakolliset tarkastukset nimellisteholtaan yli 70 kW:n • Lämmitysjärjestelmille sekä yhdistetyille lämmitys/ilmanvaihtojärjestelmille • Ilmastointijärjestelmille ja yhdistetyille ilmastointi

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.

Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.

Merkittävimmät joustavat lämpökuormat ovat esimerkiksi omakotitalossa lämmitys ja käyttöveden lämmittäminen, joissa pystytään joustamaan aika paljon, ohjaamaan kulutusta halvoille yötunneille”, Syri komppaa.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista

336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.