Testi n:o Testilämpötila [˚C] Testiajoneuvo n:o Lämmityslaitteen tyyppi Lämmityslaitteen ilmoitettu teho [W] POLTTOAINETOIMINEN LÄMMITYS Lämmityksen asetusaika [min] Lämmitimen käyntiaika [hh:mm:ss] Kulutettu polttoaine [l] Polttoaineen kulutus keskim. [l/h] Akkuvirran kulutus keskim. 

Valaistusratkaisujen energialaskelmat ovat suuntaa antavia, eikä niissä ole huomioitu valaistuksen vaikutusta lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen. Taulukossa 9 esitetyn tarpeenmukaisen valaistuksen ohjauskertoimena käytetään huonekohtaiselle manuaaliselle kytkimelle liiketilassa taulukon 2 mukaista arvoa 1,00.

Energiatodistuksissa selvitetään ko. rakennuksen rakenteiden kunto, U-arvot: seinät, ikkunat, ovet, yläpohjat, alapohjat, ilmanvaihto, lämmitys. Lisäksi Energiatodistuksessa annetaan suosituksia, miten ko. kiinteistön energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi voidaan käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihtoja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. 4§ Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennuksen huonelämpötilan

Tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitys muuttui osittain. Ennen korjausta talossa käytettiin suoraa sähkölämmitystä sekä tilojen että käyttöveden lämmittämiseen.

Vapaajäähdytys maaputkistoa käyttäen soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun yhteyteen, koska samaa liuosputkistoa voidaan käyttää sekä lämmitys- että jäähdytystarkoitukseen.

Vapaajäähdytys maaputkistoa käyttäen soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun yhteyteen, koska samaa liuosputkistoa voidaan käyttää sekä lämmitys- että jäähdytystarkoitukseen.

Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä. 3.1.3.4 Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).