Siirry sisältöön

83 hakutulosta

Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.
Menoveden korkein lämpötila, °C Ilma-ilma Ilma-vesi (tilojen lämmitys) 30 °C 40 °C 50 °C 60 °C Ilma-vesi (käyttöveden lämmitys) 60 °C SPF-luku 2,8 2,8 2,5 2,3 2,2 1,8 Taulukko 13. Maalämpöpumppujen SPF-lukuja.
Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (liikenne, maatalous, lämmitys ja jätehuolto) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinot on kirjattu syyskuussa 2017 hyväksyttyyn keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, KAISU otsikolla ”Kohti ilmastoviisasta arkea”.
Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 49444,9 15,6 4.3.4 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 -154923,5 -48,9 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1 Yhteensä 194518,7 61,4 - Lämpökuormista
Osion muut artikkelit: Tasokeräimet Tyhjiöputkikeräimet Rakennuksiin integroidut järjestelmät Ulkouima-altaiden lämmitys
Toisinaan on perusteltua erottaa lämmitys ja lämpimän käyttöveden valmistus toisistaan käyttämällä erillistä lämminvesivaraajaa. Jos lämmitysvaraaja on sijoitettu erilliseen rakennukseen, saadaan käyttöveden varasto ja valmistus tuotua lähemmäksi kulutuspisteitä. Aurinkolämpölaitteisto liitetään järjestelmään lisäämällä varaajaan ylimääräinen lämmönsiirrin keräinpiiriä varten.
Näin ollen poistoilmalämpöpumppu on luonteva valinta matalaenergia- tai passiivitason uudistalossa, koska näissä tilojen lämmitys ei vaadi suurta energiamäärää vuositasolla. Poistoilmalämpöpumpun sekä ilmanvaihdon mitoitus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä lämmöntalteenotto edellyttää, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta.
Reaaliaikaiset tiedot asuntojen olosuhteista Lämmitys oli ja on edelleen taloyhtiön ylivoimaisesti suurin kuluerä. ”Ennen palvelumallin käyttöönottoa meillä ei ollut tietoa siitä, millaiset asuntojen lämpötilat todellisuudessa ovat ja miten ne vaihtelevat. Lisäksi epäilimme, että ilmanvaihtokoneet haaskaavat turhaan energiaa.
Lämmitys-, jäähdytys- tai ilmanvaihtolaitteiston toiminta voi heikentyä ajan mittaan, ilman että toiminnan heikentymistä havaitsee aistimalla. Järjestelmien asetusarvot sekä toteutuneet arvot kannattaa kirjoittaa ylös säännöllisesti, jotta laitteiston suorituskykyä on helpompi seurata.