Oheisille sivuille on koottu Tilastokeskuksen julkaiseman aineiston pohjalta keskeisiä Suomen energiankäyttöön liittyviä tietoja.

KATSELMUKSEN TULOKSIA • Materiaalinkäytön säästötoimenpiteet vaikuttavat myös tuotannon energiankäyttöön • Tunnistettujen toimenpiteiden säästöpotentiaali on vuositasolla merkittävä (noin 0,5 milj. euroa vuodessa ISO 14051 MFCA-laskennan mukaan) Työpajatyöskentely sitouttaa Materiaalivirtojen tarkastelun tekivät Sauli Eerola (päävastuullinen katselmoija) Muovipoli Oy:stä ja Jukka Heiskanen

Atria – hyvää ruokaa resurssiviisaasti Atria tehostaa jo nyt hyvällä tasolla olevaa raaka-aineiden hyödyntämistä ja muun muassa veden- ja energiankäyttöä. Atria – kätevämpi, toimivampi ja vastuullisempi jauhelihapakkaus Atria kehittää innovatiivisesti tuotteidensa pakkausratkaisuja materiaalitehokkaammiksi ja ruokahävikkiä vähentäviksi.

Kulutusjoustolla voidaan: pienentää hetkellistä käyttöä, siirtää käyttöä toiseen ajankohtaan, jolloin tehoa on saatavilla paremmin, halvemmin ja vähäpäästöisemmin, sekä optimoida energiankäyttöä todellisen tarpeen mukaiseksi, mikä johtaa laajempaan energiansäästöön. Kulutusjoustoa kutsutaan myös kysyntäjoustoksi. Mitä hyötyä kulutusjoustosta on kuluttajalle?

älymittarit kuormanohjaukseen 2020 Kiinteistön sisäiset, kiinteistörajat ylittävät tai hajautetut energiayhteisöt 2020-2022 Markkinaehtoiset kulutusjousto- ja sähkön varastointipalvelut 2022 Älykäs kaupunkienergia -selvityksen ehdotukset • • • Energiajärjestelmien integraatio Lämmityksen kulutusjousto Kaksisuuntainen kaukolämpö Smart Energy (Business Finland 2017-2021) • Älykkääseen energiankäyttöön

Suunnittelutyöksi eli TEM:n tuen ulkopuolelle luokitellaan työ, jossa − − − saatetaan ajan tasalle olemassa olevaa dokumentaatiota, jolla ei ole keskeistä merkitystä uusiutuvan energiankäytön lisäämistoimenpiteiden selvittämisen kannalta laaditaan toteutus- tai asennuskuvia tavoitteena on tuottaa muuta ns. tarjouspyyntö-tasoista dokumentaatiota Rajanvetona suunnittelutyöhön voidaan

Lämmitystehon mitoituksessa sisäisiä ja auringon aiheuttamia lämpökuormia ei oteta huomioon. 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.

Lämmitysjärjestelmän energiankäyttö. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluisivat tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö. Momentti vastaisi voimassa olevan asetuksen määräystä 4.4.1, eikä se sisällä asiallisia muutoksia nykytilaan.

Älyindikaattorin arvo vaihtelee välillä 0–100 %; indikaattorin korkea arvo kertoo siitä, että: rakennuksen energiankäyttö on joustavaa ja sitä voidaan mukauttaa tarjonnan mukaisesti rakennus kykenee varastoimaan energiaa eri tavoin rakennuksen ylläpidossa on mahdollista hyödyntää järjestelmien keräämiä tietoja olosuhteet rakennuksen käyttäjälle pysyvät hyvinä.

Tukea ja rahoitusta tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, jotka osaltaan sekä tukevat esim. yritystoiminnan kasvua mutta edistävät myös esim. uusiutuvan energiankäyttöä tai energiamurrosta. Tutkimus: Tutkimusta viedään eteenpäin harkittujen teoria- ja aineistovalintojen kautta, joten teoria on tutkimuksen selvityksestä erottava tekijä.