0,9 5,3 T,P,H,E H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö 1,8 5,3 H 5 000 1 200 4,2 suora sähkö

Sähköä tuodaan parhaillaan kaikkien siirtoyhteyksin kautta kattamaan lisääntynyttä kulutusta. Tyypillisesti edullisinta sähkö on myöhään illalla, öisin ja viikonloppuisin.

Pätevyys Kurssin hyväksytysti suorittanut saa pätevyyden toimia L- tai S-vastuuhenkilönä (L=lämpö tai S=sähkö) tuetuissa Motiva-mallisissa energiakatselmuksissa. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on toistaiseksi voimassa oleva.

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Kuitenkin kulutustieto – sähkönkäytön ajoittuminen ja määrä – ovat keskeisiä lähtötietoja, kun sähköä halutaan käyttää säästävästi ja ympäristöystävällisesti. Wattimaisteri-peli tarjoaa rautaisannoksen energiatietoa, opastaa selkeillä animaatioilla online-palvelun käyttöön, alkuperätakuulla varmennetun sähkön ja kulutusjouston maailmaan.

0,06 10 5.1 P 503 800 76 400 6,6 Sähkö 0,69 109 5.1 E 64 700 7 800 8,3 Sähkö 0,07 11 5.1 H 19 000 2 100 9,0 Sähkö 0,02 3 5.1 H 105 100 13 700 7,7 Sähkö 0,12 21 5.1 H 53 200 7 100 7,5 Sähkö 0,06 11 5.1 E 99 500 12 300 8,1 Sähkö 0,11 18 5.1 H 8 Aurinkosähkö, Lentoasema, kattoasennus Aurinkosähkö, Lentoasema, maavoimala Aurinkosähkö, Ylämaan päiväkoti 15 700 1 900 8,3 Sähkö 0,02 3 5.1

Täyden palon vaiheessa oleva mökki, jossa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa edelleen sähköä. Kuva Mari Kujala. Palaa otsikoihin

Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.

Siten myös kahden muun sektorin osuus on keskimääräistä suurempi. 3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase on esitetty liitteessä 3. Vantaa on sähkön nettotuoja, sähkön nettotuonti oli vuonna 2017 1411 GWh. 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Lämpöverkot Kaukolämpöverkon rakentaminen Vantaalla alkoi vuonna 1968 ja ensimmäinen asiakas liitettiin kaukolämpöön vuonna 1969.

Kesäaikaista kulutusta kasvattavat muun muassa suuri sähköllä lämmitettävän käyttöveden kulutus, jäähdytysratkaisut ja sähköauton lataaminen päiväaikaan.