Pykälän toisen momentin mukaan suunnittelussa olisi otettava huomioon mahdollisuuksia sähkön huipputehon tarpeen pienentämiseksi ja sähkötehon ohjattavuuden parantamiseksi. Vaatimus olisi uusi. Sähkötehon huipputehon tarpeen pienentäminen ja sähkön kysyntäjouston lisääminen ovat olennaisia tekijöitä sähkön toimitusvarmuuden kannalta.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Miten huomioidaan reaaliaikatariffit niin sähkössä (sähkölämmitys, erilaiset lämpöpumppusovellutukset) kuin kaukolämmössäkin (lattialämmitys, patterit )? Vastaus: Energiatodistuksessa lasketaan kokonaisenergiakulutus, eikä energiakustannuksia,  joten energiahintaa ei vaikuta laskentaan. 

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Näin sähköä käyttävän järjestelmän vuosienergia on W jäähdytys   w jäähdytys (6) 8760 wjäähdytys järjestelmän käyttämä sähköenergia laskentatunnin aikana, kWh.

Näin sähköä käyttävän järjestelmän vuosienergia on W jäähdytys   w jäähdytys (6) 8760 wjäähdytys järjestelmän käyttämä sähköenergia laskentatunnin aikana, kWh.

– Lainsäädännön puolella: Energiatehokkuusluokkien raja-arvot eivät ole muuttuneet, vaikka Kerroinasetuksen (788/2017) mukaisesti sähkön ja kaukolämmön sekä -jäähdytyksen energiamuodon kertoimet ovat muuttuneet → Koska kerroinasetus on muuttunut, mutta raja-arvot ovat ennallaan, useimmat rakennukset sijoittuvat nyt korkeampaan energiatehokkuusluokkaan kuin aiemmin.

Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2012 yhteensä 42 000 kWh sähköä. Lisäksi rakennuksen varaavassa tulisijassa on poltettu vuoden aikana noin kolme irtokuutiometriä koivupuupilkettä.