Opiskelija Dias Valiak, 36 vuotta, kolmas opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka Dias Valiak muutti neljä vuotta sitten Suomeen ja opiskelee Stadin AO:ssa sähköasentajaksi. Ala valikoitui sen perusteella, että hänellä on aiempaa kokemusta radiomoduuleista ja työ on samantyyppistä.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

Sähkön hinta on noussut tuntuvasti Sähkön hinnan kehitys toimijoilla, jotka kuluttavat vuosittain 2 000 – 19 999 MWh sähköä. Hinta sisältää sähköenergian, siirtomaksun ja sähköveron (luokka 2).

Ammattikeittiöissä valmistetaan vuosittain yli 810 miljoonaa annosta vuodessa ja energiankulutus on myös sen mukainen: ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %).

Elinkaarikustannusten laskenta Esimerkkinä astianpesu: tilaajan määrittämä käyttöikä käyntiaika/vrk toimintapäivät/vuosi kontaktiaika (aika astian kastumisesta tuorevesihuuhteluun, DIN 10510-normin 120 sekuntia täyttää sairaala-astianpesun hygieniatason tunnelikoneilla) allastäyttöjen määrä/vrk pestävien korien lukumäärä/vrk sähkön hinta €/kWh kylmän ja kuuman veden hinta €/m 3 pesu

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.