Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kunnan omistamissa kohteissa on mahdollista muun muassa asentamalla lämpöpumppuja muutamiin sähkö- ja öljylämmityskohteisiin sekä lisäämällä edelleen aurinkoenergian käyttöä. Tiedot käyvät ilmi kunnassa hiljattain tehdystä uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta, jonka toteutti Ramboll Finland Oy.

Isommilla työmailla esimerkiksi työnaikaiset sähkö- ja telineasennukset suunnitellaan ja toteutetaan työnjohdon opastuksella. Pientalotyömaalla ei yleensä ole konkreettista pääurakoitsijaa, ja näin päätoteuttajan rooli saattaa olla epäselvä.

H A N K K E E N S I D O S R Y H M ÄT Kunta, Simon Vesihuolto Oy, Rantakairan Sähkö, kesämökkiläiset. VA S T U U L L I S U U S Alueen rakentamismääräyksissä pyritään tukemaan uusinta tekniikkaa mm. lämmityksessä, materiaalien valinnassa yms.

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa.

Laskentaa käyttämällä voidaan saada perusteellisempi kuva palvelun elinkaaren eri vaiheiden aikaisista kustannuksista, jotka käsittävät paitsi tarvittavista tuotteista, tarvikkeista ja koneista aiheutuvat kustannukset myös palveluun liittyvät käyttökustannukset (esim. siivoustöiden yhteydessä käytettävästä sähköstä ja vedestä aiheutuvat kustannukset) ja työvoimakustannukset.

Lisäksi maininnan saa myös jotkin yksittäiset ajoneuvojen toimintaan liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi peräkärryn vetämiseen liittyvät rajoitteet monilla sähkö- ja hybridiautoilla. Kuva 11 Uusien käyttövoimaratkaisujen edistämisessä koettavat haasteet Avoimia kommentteja: ”Uusi tekniikka asettaa melkoisia haasteita korjausorganisaatiolle.

Lämpömaton käyttökohteita ovat maansulatus, hiekka- ja sorakasojen sulatus, viemäriputkien sulatus sekä sähkö- että tietoliikennejohtojen lämpimänä pito. Lämpömatossa kulkee lämpökaapeli, jonka yläpuolella on heijastavaa materiaalia oleva pinta sekä solumuovieriste. Maton ulkopinta on tehty PVC päällysteisestä nailonista.

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.