Siirry sisältöön

65 hakutulosta

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.
o Varataanko myös verkkosähköä halvan sähkön aikaan? Simulointi ❑ Tuotannon ja käytön yhteensovittaminen ❑ PV tuotannon käyttökohteet ❑ Simulointitulokset ❑ PV Tuotanto [12,5 MWh] ❑ Myyty [5,7 MWh] ❑ PV [Käytetty / Tuotanto] = (12,5 - 5,7)/12,5 = 54,4 % ❑ Tätä käyttöasetetta käytetään ET-kuormien kanssa ET-laadinnassa ❑ Analogian iv:n vuosihyötysuhteen laskentaan.
Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.
Energiakatselmukseen sisältyy kohteen lämmön, polttoaineiden, sähkön ja veden kannattavien säästömahdollisuuksien selvitys valittavan katselmustoiminnan ohjeiden osalta soveliaimman katselmusmallin mukaisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien arviointi kohteessamme.
Alkuperätakuut lämmöntuotannossa • • • • Sähköntuotannossa käytetään jo alkuperätakuita selventämään onko sähkö tuotettu uusiutuvalla energialla tai muulla tavoin. Sähkön ostaja voi siten valita millä tavoin tuotettua sähköä ostaa.
Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.
Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.
Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.
Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy ja Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy) ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy, Glen Dimplex Nordic Oy, Scanoffice Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.
Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]