ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO2-päästövähenemä • vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2/a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2 Energiankulutuksen vähenemä • vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö,

Kulutuksien (sähkö, lämpö, kylmä ja kuuma vesi) visualisointi eteisen seinän kosketusnäytöllä. Kotona. poissa ja pitkään poissa ohjaukset. Oman ja talon yhteisten kulutuksien tarkempi visualisointi nettiportaalissa.

Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Sähkön kulutusjousto Lämmön kulutusjousto Huomioita: Vesi Miten vedenmittaus toteutetaan? Etäluettavat mittarit Kylmän ja lämpimän käyttöveden erittely asuntokohtaisesti Veden mittaus palveluna Huomioita: Otetaanko käyttöön vesivuotovahteja?

Sähkö- ja kaukolämpöenergian päästöjen laskentaan on käytetty seuraavassa diassa esitettyjä energiantuotannon päästöjen vähenemisskenaarioita. • Hiilijalanjälkilaskennassa ei huomioida mahdollisen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön vaikutusta päästöihin, sillä sähkön tuotantotapa on käyttäjän valittavissa, ja saattaa muuttua arviointijakson aikana.

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville tuotteille. Elintarvikehankinnoissa kilpailutusraja täyttyy hyvin herkästi. Esimerkiksi kunnan yhden koulun osalta elintarvikehankinnat ovat tyypillisesti yli 10 000 €/kk.