Sähkönkulutus ja valaistus Taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa kuluvaa sähköä kutsutaan kiinteistösähköksi, jolle on oma kulutusmittari. Kiinteistösähköä varten taloyhtiö tekee sähkösopimuksen ja kustannukset jakaantuvat asukkaille yhtiövastikkeessa tai vuokrassa.

Tyypillisesti vanhan sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: huonetilojen lämmitys 50 prosenttia, käyttöveden lämmitys 20 prosenttia, taloussähkön osuus 30 prosenttia. Suurissa ja vanhoissa taloissa tilojen lämmityksen osuus voi olla jopa 80 prosenttia.

SÄHKÖNKULUTUS • Selvittäkää taloyhtiösaunan käyttötarve ja keskittäkää saunavuorot. • Ryhtykää toimenpiteisiin, jos talon kylmäkellaria ei käytetä. • Vaihtakaa yhteisten tilojen ja pihan valaistus energiatehokkaampaan. • Tarkistakaa sähköisten sulanapitolämmitysten toiminta ja tarve. • Tarkistakaa autolämmitysten toiminta ja ohjaukset.

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Mitattavia tietoja voivat olla esimerkiksi sisäilman lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus, valaistustaso sekä lämpöenergian ja laitteiden sähkönkulutus. Antureilla on mahdollista havainnoida myös esimerkiksi läsnäoloa. Mittaustietoja tarkastelemalla voidaan myös arvioida laitteiden ja järjestelmän kuntoa sekä havaita mahdollisia vikatilanteita, kuten vesivuotoja.

Huoneiston sähkönkulutus Mistä saan tietoa huoneistoni sähkönkulutuksesta? Entä miten voin arvioida, miten asukkaiden toiminnalla voi vaikuttaa sähkölaskuun? Vastaus: Oman huoneiston sähkönkulutustietoihin voi tutustua verkkoyhtiön verkkopalvelussa. Vinkkejä tietojen lukemiseen löytyy esimerkiksi Kulutustiedot verkosta - näin luet sähkönkulutustietojasi -videolta.

Hyödyllisiä mittauksia ovat esimerkiksi lämpöpumpun lämpökerroin eli COP (Coefficient of Performance), lämpöpumpun sähkönkulutus, lämmönjakoon ja keruuseen liittyvät mittaukset sekä olosuhteet.

Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?

Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaalien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva 1, Tilastokeskus 2016). 13 Kuva 1.