Kesäaikana, kun aurinkolämmön tuotto on selvästi suurempi kuin lämmönkulutus koulussa, ylijäämälämpö syötetään aluelämpöverkkoon. Tarkempaa tietoa koulun aurinkolämpöjärjestelmästä: Aurinkolämpöjärjestelmä Alanurmon koulussa (pdf) (401.5 KB)

Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Miten käyttöveden sisältämän lämmönkulutus lasketaan? Yksinkertaistetusti lämmönkulutus lasketaan kulutetun vesimäärän sekä rakennukseen sisään tulevan kylmän veden ja huoneiston vesikalusteesta tulevan lämpimän veden lämpötilaeron perusteella. Kuka toimittaa tiedon vedenkulutuksesta asukkaalle silloin, kun huoneiston asukas on vuokralainen?

Siten tuulisella säällä lämmönkulutus lisääntyy. Tuulettomissa olosuhteissa säädin vastaavasti vähentää tarpeetonta ylilämmitystä. Tuulisuuden vaikutus lämmöntarpeen lisääntymiseen riippuu todella paljon talon rakenteesta. Tyypillisesti vanhassa, huonokuntoisessa puurunkotalossa tuulisuus lisää energiantarvetta eniten ja uudessa passiivitalossa vähiten.

Kokonaisuutena asuinkerrostalojen lämmönkulutus vuonna 2000 oli 14,2 TWh/a ja kiinteistösähkönkulutus 1,1 TWh/a. Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.

Tavallista lämpimämpien syys- ja kevätkuukausien käsittely Yleinen normituksessa havaittu epäkohta on se, että tavallista lämpimimpien syys- ja toukokuiden osalta mitattu lämmönkulutus moninkertaistuu normituksen yhteydessä johtuen siitä, että ko. kuukauden toteutunut lämmitystarveluku on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin pidemmältä ajanjaksolta määräytyvä ”normaalivuoden” lämmitystarveluku

Kiinteistöjen lämmönkulutus: yhtiön / liiketoimintayksikön kiinteistöjen ei-tuotannollinen lämmön kokonaiskulutus. Kiinteistöjen rakennustilavuus: Yhtiön / liiketoimintayksikön ns. kaukolämmitettävien, ei-tuotannollisten tilojen kokonaisrakennustilavuus. Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

. • Samaan aikaan lämmönkulutus Suomessa on suurinta talvikuukausina ja pienintä kesäkuukausina. Building on Innovation 16.11.2021 6. Kauppakeskusten hukkalämpöpotentiaali • • • • Suomessa on 112 kauppakeskusta, joissa hukkalämpöä syntyy erillispoistoilmanvaihdosta, kaupan kylmälauhde-energiasta ja kauppakeskuksen sisäilman jäähdytysenergiasta.

Suositeltavat sisälämpö�lat: Oleskelu�lat 20–21 °C Makuuhuoneet 18–20 °C Kylpyhuoneet 22–23 °C Tuulikaapit ja porrashuoneet 15–18 °C Lämpimät varastot 12 °C Autotalli (vähintään 5 °C Lämmönkulutus kWh Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 huh� touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Sähkönkulutuksen äkillinen lisääntyminen voi olla merkki laiterikosta