Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen sähkönkulutus pienenee noin 1362 kWh/a ja kokonaisenergiankulutus pienenee noin 11 kWhE/(m2 a). Taulukko 33.

Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartan mukainen teollisuussektorin sähkönkulutus vuonna 2050 olisi noin 80 TWh. Suurinta kysynnän kasvua odotetaan etenkin metalli- ja kemianteollisuuden aloilla.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 38 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 26. 39 Taulukko 26.

Jäähdytysjärjestelmän ostoenergiankulutus on laskettu simulointiohjelmalla saadusta jäähdytysenergian nettotarpeesta luvun 3 mukaisesti ottamalla huomioon jäähdytyksen häviöt ja jäähdytyksen apulaitteiden sähkönkulutus energiatehokkuuden laskentaohjeen luvun 9 mukaan.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 47,3 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. Taulukko 31.

Jäähdytysjärjestelmän ostoenergiankulutus on laskettu simulointiohjelmalla saadusta jäähdytysenergian nettotarpeesta luvun 3 mukaisesti ottamalla huomioon jäähdytyksen häviöt ja jäähdytyksen apulaitteiden sähkönkulutus RakMk D5/2012:ssa esitetyllä tavalla.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 63,9 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 44 Taulukko 31.

Valaistuksen vuotuinen sähkönkulutus on laskettu määräyskokoelman osan D3 (2012) mukaisesti. Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta.

Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 60,0 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 48 31.

Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan luvussa 6.1, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.