Vuoteen 2035 mennessä tarjoamme joukkoliikennepalvelut täysin päästöttömästi. 7 Tommi Muona 7.11.2023 Sähkön hyödyntäminen energianlähteenä • Raideliikenne kulkee sähköllä: metro ja raitiovaunut vesi- ja tuulivoimalla, lähijunat vesivoimalla. • HSL-liikenteen bussikalustosta 30 % on sähköbusseja vuoteen 2025 mennessä. • Bussiliikenteeseen tuli 168 uutta sähköbussia vuonna 2022, ja vuoden

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

, kaukolämmön ja polttoaineiden 3 edellisen vuoden kulutukset vuositasolla • Sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden edellisen vuoden tai 12kk kulutukset kuukausitasolla • Sähkön keskituntitehot tuntitasolla edelliseltä vuodelta tai edelliset 12kk kuvaajana • Veden kulutus edelliseltä 3 vuodelta saatavissa olevalla tarkkuudella Lämmitykseen käytettävä kaukolämpö- tai polttoaine-energia

Sähkö: ____________MWh Kaukolämpö: ____________MWh Polttoaineet: ____________MWh Mikä:________________________________ Muu: ____________MWh Energiatiedot: (Kunta täyttää tarjouspyyntö- tai tukihakemusvaiheessa) Onko alueella sähkön erillistuotantoa? Kyllä (2) Ei (0) Ei tietoa (0) Onko alueella kauko-/aluelämmön tuotantoa?

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.

Tarjouksen sisältö Mittausjärjestelmä sisältää sähkön- ja vedenkulutusmittarit ja järjestelmän.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.