asumisen ja tutkimusta eri näkökannoilta • Vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja elämänmuodot – Nuorten kiinnostus kierrättämiseen, omavaraisuuteen ja jopa niukkuuteen – miten tämä muuttaa vaatimuksia • Pehmeä teknologia ja sen tutkimus ja kehittäminen – Kulttuuriperinnön merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kestävyydelle – Energiatehokas painovoimainen ilmanvaihto • Uudet teknologiat • Ilmastonmuutos

vaikutusten ennakointiin ja hallintaan, ml. eri toimialat ja ihmisryhmät • Tuki ilmastotyön (sopeutuminen ja hillintä) organisoitumiseen ja resursointiin, ml. ilmasto-tiekarttojen valmistelu, tukiverkostot ja strateginen ja viestinnällinen tuki toimeenpanolle ja tiedonvälitykselliset hankkeet vihreän siirtymän kokonaisvaltaisuuden, ristiinkytkentöjen ja monihyötyisyyden tunnistamiseksi (ilmastonmuutos

Suomen tavoitteena on, että ilmastonmuutos ei heikennä liikenteen ja viestinnän nykyistä palvelutasoa. Liikenne- ja viestintäministeriö päivittää infrastruktuurin rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeensa sekä laatii toimintasuunnitelmat poikkeustilanteita varten.

yhteistyö Suomen julkisten hankintojen tilannekuva 2020 Hankinta-suomi ARUP healthcare climate footprint Agenda2030 - Kestävä kehitys (kestavakehitys.fi) Worldbank Climate smart healthcare Kestävän kehityksen kortit.indd (ykliitto.fi) WHO guidance for climate resilient and environmen- Uusi suunta : Ehdotus kiertotalouden strategiseksi tally sustainable health care facilities ohjelmaksi Ilmastonmuutos

Noudettu osoitteesta Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Documents/Paakau punkiseudun-ilmastoindikaattorit-2017.pdf HSY. (2019). HSY: Ilmastotyön askelmerkit - muuttuva metropoli.

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja raaka-aineresurssien riittävyys pakottavat teollisuuden toimijoita miettimään materiaaleja ja tuotantomuotoja, joilla myös tulevaisuudessa toiminta voidaan turvata. Toiminnan tehostamisen ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta hukkaenergian- ja materiaalien kierrättäminen on tarpeellista.

Viime vuosina pientalojen energia-asioiden tarkastelussa otetaan huomioon myös ympäristöasiat, erityisesti ilmastonmuutos ja koko elinkaaren ympäristökuormitus. Pientalon koko elinkaaren ympäristökuormituksesta 80 – 90 % aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokas talo kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä puolet vähemmän kuin tavallinen talo.

Ilmastonmuutos on yksi Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli2020) 22 viidestä teemasta. Muita teemoja ovat yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella arkkitehtuuripoliittisella ohjelmalla on kohteena korjausrakentamisen strategiassa tunnistetut toimintaympäristöä muuttavat tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja aluekehitys.

Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää metsien kasvua, mutta toisaalta myös metsiin kohdistuvia erilaisia tuhoja, joilla on kasvua vähentävä vaikutus. Energia- ja ilmastostrategia pohjautuu hakkuukertymäskenaarioon, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioitiin nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v.