energian käytön osuuden kasvattamiseksi tai yrityksen energiankäytön muuttamiseksi vähähiiliseksi KENELLE: Tukea voivat hakea energiatehokkuussopimukseen kuuluvat suuret yritykset • Syväselvityksen toivotaan johtavan investointiin tai edelleen jatkoselvityksiin, joka vähentää CO2-päästöjä, tehostaa energiankäyttöä ja parantaa yrityksen kilpailukykyä.

. • Kulutusseuranta mahdollistaa kiinteistön omistajalle tavoitteellisen energiankäytön hallinnan.

Suunnittelutyöksi eli TEM:n tuen ulkopuolelle luokitellaan työ, jossa − − − saatetaan ajan tasalle olemassa olevaa dokumentaatiota, jolla ei ole keskeistä merkitystä uusiutuvan energiankäytön lisäämistoimenpiteiden selvittämisen kannalta laaditaan toteutus- tai asennuskuvia tavoitteena on tuottaa muuta ns. tarjouspyyntö-tasoista dokumentaatiota Rajanvetona suunnittelutyöhön voidaan

Kuva 2 Esimerkki raaka-aineiden kuljetusten energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen esittämisestä tuotteittain 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1000 800 600 MJ / tonni 400 CO2 kg / tonni 200 0 Raaka-aine 1Raaka-aine 2Raaka-aine 3 2.3.5 Kuljetuskaluston tekniset ominaisuudet Energiankäytössä kuvataan kuljetuskaluston, esim. autokaluston keskeiset energiankulutukseen ja päästökuormitukseen

Suurimman osan alueen energiankäytöstä käyttää teollisuus 48 %. Energianlähteiden käytössä osansa ottavat myös rakennusten lämmitys (32 %) ja tieliikenne (17 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä.

tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä

Liikenteen energiankäyttö on vuodelta 2017.

Lisäksi osassa paineenvähennysasemista tarvittava lämpö tuotetaan muilla tavoilla, joten paineenvähennysasemien energiankäyttö on yhteensä 0,15 % siirretystä kaasumäärästä. Tilastokeskuksen energiatilastoissa vuosien 2016– 2020 keskiarvo kompressoriasemien kaasunkäytöstä on 0,11 %, mutta paineenvähennysasemien energiankäyttöä ei ole raportoitu.