E-lukulaskennassa valaistuksen sähkönkulutus lasketaan asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuuden mukaisesti. Oppaan rakenne on esitetty kuvassa 1. 1. Johdanto 2. Määritelmiä ja käsitteitä 3. Asetukset ja ohjeet 4. Valaistuksen tehontiheyden ja ohjauksen huomioiminen E-lukulaskennassa 5. Laskentaesimerkit Kuva 1.

Sähkön ja lämmön teho- ja energiamittarit · Omakäyttölämpöenergian mittaus · tuotannollinen omakäyttöenergia · kiinteistön lämmitys · Omakäyttösähköenergian mittaus · tuotannollinen kokonaissähkönkulutus · isojen puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 56 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Sähkönkulutus Suomen vuotuisen sähkön kulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 95 TWh. Tätä profiilia käytetään mallinnuksen pohjana. Profiili on siis kulutus ilman kysyntäjoustoa.

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Lisäksi lasketaan PILP:n kompressorin sähkönkulutus lämmityskaudella. Sähkönkulutus pienentää rakennuksen muuta lämmitystä. Laskentaa ja tuloksia havainnollistetaan PILP-laskimessa pysyvyyskäyräkuvilla ja niissä esitetyillä lämmityskauden energiankulutustiedoilla, joita tarvitaan poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämiseen.

Vanhoja moottoreita uusittaessa tulee selvittää moottoreiden nykyinen sähkönkulutus ja vaatia, että uusien moottoreiden energiankulutus on tämän alapuolelle. Täten saavutetaan parempi hyötysuhde. Yleensä laitteistoissa on energiansäästöpotentiaalia. Lisäksi vanhaa moottoria vaihdettaessa on syytä tarkistaa sen päämitat, jotta mahdollinen sovitusalusta osataan mitoittaa oikein.

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Kaksin- tai kolminkertaistettaessa uudisrakentamisen määrä sähkönkulutus ei kuitenkaan muutu samassa suhteessa, koska CHC:n sähkönkäyttö ei kaksin- tai kolminkertaistu. SunZEBv-tapauksissa, joissa jäähdytys on toteutettu rakennuskohtaisesti kompressorikäyttöisillä vedenjäähdytyskoneikoilla, lisääntyy sähkönkulutus hieman SunZEB-konseptia enemmän.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.

Taulukossa 1 esitetään tarkasteluvuoden kaukojäähdytyksen mitattu kulutus tai jäähdytyskoneistojen mitattu sähkönkulutus. Mikäli jäähdytyskoneistojen sähkönkulutusta ei ole mitattu, tulee se arvioida erillisiin kerta- tai seurantamittauksiin tai laskelmiin perustuen.