Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub otetaan käyttöön 2022.

Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 

Vesikosken, Vuolteen ja Sallilankosken voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

Ympäristöministeriön asetus (1048/2017) rakennuksen energiatodistuksesta 2.2.8 Sähkö Valaistuksen ostoenergiankulutus lasketaan energiatehokkuusasetuksen 11 § mukaan myös tapauksissa, joissa otetaan huomioon rakennuksessa oleva tarpeenmukainen valaistus taikka laskennassa käytetään vakioitua käyttöä pienempiä valaistustehoja. 3.2 Ohjeet Valaistuksen tarpeenmukaisuuden huomioimiseen

Sähköllä saattolämmitystä voidaan myös tuottaa kohteisiin, joiden haluttu lämpötila on jopa 600 °C. On huomattava, että korkeissa lämpötiloissa kustannukset nousevat myös merkittäviksi. Sähkösaaton etuna on sähkösaaton suhteellisen alhainen hinta, verrattuna toisiin saattolämmitysmuotoihin. Toinen vaikuttava asia on sähkösaaton tuotevalikoiman kasvaminen.

Käytännössä aina, kun voimalaitoksella on sähkön kehitystä, on edullisinta valita mahdollisimman alhainen höyryn siirtopainetaso. 19 Höyryputkiston painetason valinnan jälkeen tulee määritettäväksi putken koko. Valittaessa liian pieni putkikoko kasvaa siirron painehäviö ja höyryn painetasovaatimus nousee saman höyrymäärän siirtämiseksi putkistossa.

Tällaisia lähtötietoja ovat liikennepolttoaineiden mm. dieselin, sähkön, laivapolttoaineen yksikköhinnat ja CO2-päästöarvot, jotka esitetään esimerkkiraportin kohdassa 2.3.1, haluttaessa myös kohdan 4 alussa. 2.3.2 Yhteenveto raaka-aineiden kuljetuksista Raaka-aineiden ja/tai muiden tuotantohyödykkeiden yhteenvedossa kuvataan raaka-aine- ja hyödykekohtaisesti energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöjen

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.