TEOLLISUUDEN UUNIT & ENERGIATEHOKKUUS Haukkaako uuni suurimman osan tuotantonne energiankäytöstä ja aiheuttaa mittavan energialaskun? Ohjaatteko uunin hukkalämmön ja kuumat savukaasut hyödyntämättöminä taivaalle? Kun tehostatte uunin energiankäyttöä, kulut ja päästöt vähenevät sekä toiminnan kannattavuus lisääntyy.

Liikenteen parhaita käytäntöjä Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä Kuljetusalaan kohdistuva paine energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. Energiatehokkuuden parantaminen leikkaa kuljetusyrityksen kustannuksia ja parantaa suoraan tulosta sekä kilpailukykyä.

TEKNISEN ERISTYKSEN ENERGIATEHOKKUUS  |  www.motiva.fi Motiva on tuottanut tämän aineiston osana Teknisen eristyksen energiatehokkuus -hanketta, jossa etsittiin keinoja tehostaa teollisuuden energiatehokkuutta parantamalla tehtaiden teknistä eristystä.

Näin myös esimerkiksi suunnitteluhankinnassa kelpoisuusvaatimukseksi voi asettaa tietyn tason energiatehokkuus- tai uusiutuvan energian osaamisen.

Useamman vuoden ponnistus on auttanut ymmärtämään millaisista tekijöistä uunien energiatehokkuus koostuu. Hyvät palamisolosuhteet ovat edellytys energiatehokkuudelle ja tästä syystä säädöt ovat kohdistuneet palamisolosuhteiden parantamiseen.

RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS KOR JAUSRAKENTAMISESSA O p as Tuomo Ojanen Esa Nykänen Kari Hemmilä Tiiv is telmä Tässä oppaassa esitetään asuinrakennusten rakenteiden korjausrakentamisessa huomioon otettavia asioita. Tavoitteena on selkeyttää korjausten yhteydessä tehtävän rakenteellisen energiatehokkuuden parantamisen hyötyjä.

Rakenteiden ilmatiiveys ja energiatehokkuus 4.1 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat lämmöneristeiden määrä ja rakenteiden ilmatiiveys sekä talotekniikan oikeanlainen toiminta. Lämmöneristeen määrä on nykyään ulkoseinissä noin 200 millimetriä ja yläpohjissa noin 400 millimetriä mineraalivillaa.

2.6.1 Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan rakennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukaisilla keinoilla tinkimättä terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä sisäilmastosta. 2.6.1.1 Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s).

S U O M E N R A K E NTA M I S M Ä Ä R ÄY S K O KO E L M A Energiatehokkuus Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Esipuhe Ympäristöministeriö julkaisee Suomen rakentamismääräyskokoelmassa rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaa koskevan ohjeen, käytettäväksi 1.1.2018 voimaantulevien energiatehokkuussäädösten soveltamisen tukena.