Siirry sisältöön

88 hakutulosta

kattilahäviöt. 12 Sähköenergian kulutus 2.4 Taulukko 6 Sähköenergian kulutus vuosittain Sähköenergian kulutus Kulutus (MWh/a) 3 Ominaiskulutus (kWh/rm ) 2 Ominaiskulutus (kWh/brm ) 2000 2001 2002 55 53 56 17,0 16,5 17,4 65,2 63,2 66,8 60 50 MWh/a 40 30 20 10 0 2000 Kuva 4 2001 2002 Sähkönenergian kulutus vuosittain Vaihtoehtoisesti kulutukset voidaan esittää liitteenä (esim. tyokalut.xls:n sähkönkulutus-sivu
Sitran selvityksessä arvioidaan, että sähkönkulutus tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä 2050-luvulle mentäessä (Roques & kump, 2021). Kasvavaan hiilineutraalin sähkönkulutukseen vastataan Suomessa ennen kaikkea moninkertaistamalla tuulivoimantuotanto.
Pykälän toisen momentin mukaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon lämmönjaon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, lämmön luovutuksen häviöt, lämmitysenergian tuoton häviöt ja muunnokset, lämpimän käyttöveden siirron ja kiertojohdon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, varastoinnin häviöt sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus
Laitesähkönkulutus ei kuulu lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämisen ja tasauslaskennan piiriin esimerkiksi ilmanvaihdon puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus 44 LIITE 4 Määräystenmukaisuus osoitetaan ja ilmanvaihdon lämmitysenergiantarve lasketaan erikseen lämpimille tiloille ja puolilämpimille tiloille.
Kuljettimien tarvitsema sähkönkulutus on pieni verrattuna uunin energian kokonaiskulutukseen. Kuljetin aukot ovat uunin lämpötekniikan osalta ongelmallisia. Niistä pitää tehdä mahdollisimman pienet, jotta tuotanto mahtuu niistä sisälle ja niiden haittavaikutukset olisivat vähäiset.
Laitesähkönkulutus ei kuulu lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämisen ja tasauslaskennan piiriin  esimerkiksi ilmanvaihdon puhaltimien ja pumppujen sähkönkulutus 45 LIITE 4 Määräystenmukaisuus osoitetaan ja ilmanvaihdon lämmitysenergiantarve lasketaan erikseen lämpimille tiloille ja puolilämpimille tiloille.
Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä raportissa on esitetty kolme erilaista menetelmää, joilla ilma-ilmalämpöpumpun nettotuotto, vuosilämpökerroin ja sähkönkulutus voidaan määrittää: 1. Yksinkertainen energiamerkintään tukeutuva menetelmä, jossa ilmailmalämpöpumpun nettotuotto määritellään kiinteänä prosenttiosuutena asunnon tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiatarpeesta.
Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaalien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva 1, Tilastokeskus 2016). 13 Kuva 1.