Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen lämmitysmuotojen kesken. rakennuskannan lämmityksen jakautuminen Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään kuvamuodossa käyttäen taulukon 3 ja kuvan 5 mukaista esittämistapaa.

lämmitys Taulukko 39.

2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003 2006 2007 2012 * Kulutukseen vaikutti poikkeuksellinen kylmä talvi. 1) Lämmitys

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. rakennuksen seinien, katon tai yläpohjan eristystasoon tai ikkunoihin kohdistuneet korjaukset, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu

linjaukset Luonnollinen kehitys Alueellinen väestökehitys Kaupunkikehitys Palveluverkkostrategiat Kiinteistö- ja tilastrategiat Rakennuskannan ikääntyminen Älykäs automaatio ja muu teknologiakehitys Kansalaisten arvot Kansallinen tavoite Kaupunkien tahto ja yhteistyö Teknologiakehitys Poistuma Tilatehokkuus Energiatehokkuutta parantava kunnossapito ja korjaustoimenpiteet Vähähiilinen lämmitys

Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta (kuva 1).; Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys

Tällä edistetään tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä ja yhteistuotantoa. Arviointia varten on tehtävä kansallinen kustannus-hyötyanalyysi.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve kWh/a Lämpö kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 10411,0 70,8 4.4.3 Johtuminen 13138,5 89,4 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 2254,6 15,3 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 2454,0 16,7 4.3.3 Lämpökuormista hyödyksi −7436,1 −50,6 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 608,6 4,1 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 4200,0 28,6 4.1.1 Yhteensä 15219,6 103,5

Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.