Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950–2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdolla säädetään myös sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Aukotuksen lähtökohtana olivat Suomen ilmasto-olosuhteet, mutta loppusijoituspaikka Suomessa ei ollut tiedossa. Perusratkaisuna kaksi vastakkain asetettavaa tilaelementtiä.

Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950 - 2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950 - 2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Tyyppipientalo on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on poistoilman lämmöntalteenotto (LTO). LTO:n vuosihyötysuhteen oletettiin normitasolla olevan 45 % ja passiivitasolla 80 %. Simuloinnissa on oletettu, että keittiön ilmavirtoja voidaan tehostaa erillisellä liesituulettimella.

Lämpöpumppulaitoksella ja lämmöntalteenotolla lämpöä tuotettiin 377,6 GWh, mikä on hieman enemmän kuin erillistuotannon polttoaine-energia (346,3 GWh). Lämpöpumppujen lämmöntuotannossa käytettiin sähköä 100,5 GWh. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytettiin vuonna 2017 fossiilisia polttoaineita, joista noin 28 % oli maakaasua (Energiateollisuus ry, 2017).

Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. 8 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian

Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. 8 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys kuuluu lämmönläpäisykertoimien ja lämmöntalteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauksen piiriin. Tavoitteena kuitenkin on, että hyvää ilmanpitävyyttä käytetään ensisijaisesti rakennuksen energiatehokkuutta parantavana tekijänä heikentämättä lämmöneristys- ja lämmöntalteenottotasoja.

Näihin sovelluskohteisiin olisi mahdollista hyödyntää myös lämpöpumppua, mutta tyypillisesti metalliteollisuudessa on saatavilla myös lämmönlähteitä, joissa LTO (lämmöntalteenotto) ilman lämpöpumppua on mahdollista. Metalliteollisuudessa on myös käytössä erilaisia elektrolyysiprosesseja, mutta niissä ei juurikaan voida hyödyntää hukkalämpöä.