Lisäämismahdollisuudet ovat todennäköisesti kiinteistökohtaista puun pienpolttoa tulisijoissa (saunat, takat, jne.), joiden potentiaalia on vaikea tarkasti arvioida.

Varaavien tulisijojen kokonaisvuosihyötysuhteena luovutuksesta ostoenergiaan voidaan D5:n mukaisesti käyttää lukuarvoa 0,60 ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä. Tämä opas ei sisällä tulisijojen hyötysuhteen tarkempaa määrittämistä.

Varaavien tulisijojen kokonaisvuosihyötysuhteena luovutuksesta ostoenergiaan voidaan D5:n mukaisesti käyttää lukuarvoa 0,60 ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä. Tämä opas ei sisällä tulisijojen hyötysuhteen tarkempaa määrittämistä.

Sähkölämmityksen, tulisijan ja ilmalämpöpumpun kustannusten vertailua, vuotuiset kokonaiskustannukset (vuotuinen investointi-, korko- ja energiakustannus) sekä kumulatiiviset kokonaiskustannukset (investointikustannus, korko sekä nousevat energiakustannukset) (Laskenta-aika 10 vuotta; polttopuun käyttö 5 i-m3 v od j 7 €/ -m3, ei investointikustannusta; ilmalämpöpumpun investointi 2

Kaukolämpö 321580 95,99 0,7 225106 67,20 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Tuloilman lämmitys 156026 25270 140283 46,58 7,54 41,88 0,7 0,7 0,7 109219 17689 98198 32,60 5,28 29,31 Sähkö 215878 64,44 1,7 366993 109,55 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Tuloilman lämmitys Tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytys Ilmanvaihtojärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus Uusiutuvat polttoaineet Varaava tulisija

Lisäksi ratkaisulla varmistettiin tulisijan hormin hyvä veto. 30 LIITE 1 Tasauslaskentalomake ja sen täyttöohje 1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus osoitetaan osan D3 luvun 3 mukaan tasauslaskelmalla. Taulukoissa 1 ja 2 on esimerkit tasauslaskentalomakkeesta ja määräystenmukaisuuden tarkistuslistasta.

Lisäksi ratkaisulla varmistettiin tulisijan hormin hyvä veto. 79 LIITE 5 Rakennuskohde Rakennuslupatunnus Loma-asunto 5 Esimerkki Rakennustyyppi Pääsuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos: Suunnitteluratkaisu 1-kerroksinen hirsirakenteinen loma-asunto, ikkunapinta-ala 44 % maanpäällisestä kerrostasoalasta.

Paine-eroja aiheuttavat mm. ilmanvaihtolaitteet, tuuli, tulisijojen käyttö ja lämpötilaerot. Koko rakennuksen tiiviystason määrittämisessä käytetään yleisesti painekoetta. Kokeessa tutkittavan rakennuksen ilmanvaihtoventtiilit ja muut rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti tehdyt aukot suljetaan ja tarvittaessa tiivistetään.

Sähkölämmityksen, tulisijan ja ilmalämpöpumpun kustannusten vertailua, vuotuiset kokonaiskustannukset (vuotuinen investointi-, korko- ja energiakustannus) sekä kumulatiiviset kokonaiskustannukset (investointikustannus, korko sekä nousevat energiakustannukset) (Laskenta-aika 10 52 vuotta; polttopuun käyttö 5 i-m3 vuodessa ja hinta 50 €/ i-m3, ei investointikustannusta; ilmalämpöpumpun

Varsinkin pientaloissa puuta käytetään myös muiden lämmönlähteiden kuten öljy- ja sähkölämmityksen lisänä erilaisissa tulisijoissa. Lisälämmönlähteenä käytetyn puun määrää ei voida arvioida käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lämmityksessä käytettävä puu tulee todennäköisesti pääosin Raision ulkopuolelta, koska kaupungin alueella on talousmetsää melko vähän.