............................................................................................. 15 3.3 Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus yhteensä ................................................................ 16 4 Lämmitysenergian tarve .................................................................................................................... 17 4.1 Lämmin käyttövesi

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Lämpötilakerrostuman hyötysuhteen määrittäminen on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi – laskentaopas (2011).

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Vesi m3/a Lämmin käyttövesi m3/a Lämpöenergia MWh/a Ennen 1 923 577 48 Jälkeen 1 633 490 41 Säästö 290 87 7 Kannattavuus Taulukko 15 Vesijohtoverkoston paineen alentamisen kannattavuus.

Mikäli jäähdytyksen tuotannon lauhdutuksessa tai suoraan jäähdytyksessä käytetään käyttövettä tai muuta maksullista vettä, esitetään taulukossa jäähdytysjärjestelmän lauhdutuksen mitattu tai laskennallisesti arvioitu vedenkulutus tarkasteluvuotena (Vesi taulukossa 1). Taulukossa 2 esitetään ehdotettavat toimenpiteet jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen vähentämiseksi.

Lisäksi leudolla säällä varaajan lämmöllä voidaan lämmittää käyttövettä. Tässä oppaassa ei käsitellä järjestelmän mitoitusta ja lämpötilatasojen vaikutuksia. 5.3.2 Laskentatulokset Poistoilmalämpöpumpun lauhdutinteho ΦL on COP · P = 2,5 · 350 W = 875 W (yhtälö 2). Höyrystinteho ΦH on ΦL - P = 875 - 350 W = 525 W (yhtälö 4).

Käyttövettä tarvitaan eniten öisin pesujen yhteydessä. Lämpöä on taas saatavissa eniten tuotantoaikoina. 3.3.7 Kylmän jakelu Putkiston on asiallisen kokoinen. Konehuoneen sijainti huomattavasti spiraalijäähdytintä ja tuotteen jäähdytystunnelia korkeammalla voi aiheuttaa pystysuorien putkien täyttymistä nesteellä, erityisesti osakuormituksella.

Tässä katselmuksessa aurinkokeräimiä on suunniteltu käytettävän ainoastaan lämmittämään käyttövettä ja korvaamaan veden lämmityksessä käytettävän kaukolämpöä. Aurinkolämmön käyttömahdollisuutta on tarkasteltu Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan uimahallin ja Lauritsalassa sijaitsevan uimahallin lämpimän käyttöveden lämmityksessä.

Tällöin A- ja B-rakennuksien välisen maakanaalien (tilat ja käyttövesi) lämpöhäviöt otetaan huomioon rakennusten energiatodistuksien laadinnassa. Muuten B-rakennus lasketaan, kuin sillä olisi oma lämmönjakokeskus. Vieläkin useampia rakennuksia palvelevissa järjestelmissä jakeluverkosto saattaa kulkea rakennusten välissä.