Nykyinen kulutus 2001 Lämpöenergia 300 MWh/a 10 000 EUR/a Kiinteistösähkö 30 MWh/a 1 000 EUR/a Vedenkulutus 3 000 m3/a 6 000 EUR/a Kustannukset yhteensä 17 000 EUR/a Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 20 500 MWh/a EUR/a 7 % 5 % 500 EUR 1 50 MWh/a EUR/a 3 % 5 % 200 EUR 200 m3/a 7 % 500 EUR/a 8 % Säästöt yhteensä 300 EUR 1 050 EUR/a 6 % Investoinnit yhteensä 1 000 EUR Energiakustannukset

Kaappikoneen vedenkulutus on laskettu arvioidun lauhdelämmön ja lauhdeveden oletetun ∆T:n avulla. Edellisessä raportissa ei ole esitetty kulutusjakautuma-arviota. Taulukko 10 Veden laskennallinen kulutusjakauma kohteittain.

Esimerkkikohde: Valmistus- ja keskuskeittiö: 1800 annosta/vrk, josta iltapala elintarvikkeina, useita ruokalajeja ja dieettiruokia Sähkönkulutus: 636 kWh/vrk (0,53 kWh/annos) Astianpesun vedenkulutus: kylmä vesi 7100–10400 l/vrk, lämmin vesi 2700–3500 l/vrk (yhteensä n. 6,5 l/annos) Kehityskohteet: • laitevalinnat perustuivat lounasvahvuuteen, jolloin laitteet olivat liian suuria muiden

Mo�van ja työtehoseuran Kestävä veden käytö -projek�n kyselytutkimuksen mukainen vedenkulutuksen määrän jakautuminen ko�talouksissa vuonna 2020 Litraa henkilöä kohden vuorokaudessa Alle 50 l/hlö/vrk 50–99 l/hlö/vrk 100–149 l/hlö/vrk 150–199 l/hlö/vrk 200–299 l/hlö/vrk 300 l/hlö/vrk tai enemmän Prosen�osuus 7 41,8 34,7 11 4 1,5 Vedenkulutus m3 Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON

Sähkön vuotuinen keskihinta ilman perusmaksuja on 76,05 €/MWh (alv 22 %). 15 Vedenkulutus 2.5 Taulukko 10 Veden mitattu kulutus ja ominaiskulutus vuosittain Veden kulutus 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) 831 837 727 Ominaiskulutus (dm3/rm3) 258 260 225 900 800 m3/a 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) Kuva 6 Veden mitattu kulutus vuosittain Vuonna 2002

Nykyinen paineilman kulutus 2004 Sähköenergia MWh/a EUR/a Kulutukset yhteensä EUR/a 22 Säästöpotentiaali Sähköenergia MWh/a EUR/a tCO2/a Lämpöenergia MWh/a EUR/a tCO2/a Vedenkulutus m3/a EUR/a Säästöt yhteensä EUR/a tCO2/a Kokonaisinvestointi % % % EUR EUR EUR Investoinnit yhteensä EUR Taulukko 2.

Mikäli jäähdytyksen tuotannon lauhdutuksessa tai suoraan jäähdytyksessä käytetään käyttövettä tai muuta maksullista vettä, esitetään taulukossa jäähdytysjärjestelmän lauhdutuksen mitattu tai laskennallisesti arvioitu vedenkulutus tarkasteluvuotena (Vesi taulukossa 1). Taulukossa 2 esitetään ehdotettavat toimenpiteet jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen vähentämiseksi.

Mittaustuloksien suurin yllätys oli astianpalautusyksikön suuri vedenkulutus. Se puolestaan paljasti yksikön tarpeettoman pitkän käyttöajan. Näin päädyttiin kehittämään työtapoja ja harkitsemaan tarkoin siitä, milloin ja kuinka kovalla palautusyksikön veden virtauksen on oltava.

. • Puhdistusainetuotteiden ja raaka-aineiden käyttö, puhdistusaineiden ja kertakäyttöisten siivoustarvikkeiden valmistus ja käyttöiän päättyminen • Energian- ja vedenkulutus puhdistusaineiden ja siivouskoneiden käyttövaiheessa • Puhdistusaineiden käyttöön liittyvät jätevesipäästöt • Jätteen syntyminen (kiinteä ja nestemäinen jäte) Vaikutuksia ei ole välttämättä esitetty tärkeysjärjestyksessä

perustuvat tyypillisen ratkaisun lähtötietoihin: 9      Käyttöveden kulutus 200 litraa/vrk (+50 oC; siirron/jakelun lämpöhäviöt 30 %) (50 litraa/hlö/vrk) keräinpinta-ala 10 m2 (2,5 m2/henkilö; 1 m2/20 litraa LKV kulutus) keräimen hyötysuhde (0) kohtisuoralle säteilylle ilman lämpötilaeron vaikutusta 60 % Varaajan koko 500 litraa (50 litraa/1 m2 keräinpintaa kohti; 2,5 x vuorokauden vedenkulutus