8 Teollisuuden vaativat ilmanvaihtokohteet Valmistavassa teollisuudessa on useita kohteita, joissa tuotantotilojen ilmanvaihto on vahvasti kytköksissä tuotantoprosessiin. Usein voidaan puhua myös ilmastoinnista, mikäli ilmanvaihtoon liittyy ilman ominaisuuksien käsittelyä, kuten kostutusta, kuivausta tai jäähdytystä.

Jusu Toivonen, Rukakeskus Oy & Pyhätunturi Oy www.motiva.fi 5) Työolojen parantuminen Eri aloilla yleisimmät energiatehokkuustoimet liittyvät valaistukseen, lämmitysjärjestelmään tai ilmanvaihtoon. Näillä kaikilla on suoria myönteisiä vaikutuksia niin tilojen käyttömukavuuteen kuin työviihtyvyyteen.

Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen siten, että olisi mahdollista saada mittaustieto esimerkiksi rakennuksen sähkönkulutuksesta jaoteltuna kuinka paljon siitä kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen.

Homevaurion ensisijainen korjausmenetelmä on vaurioituneen rakenteen korjaaminen kosteusteknisesti oikein toimivaksi ja vaurioituneen materiaalin poistaminen. 12 Lisäksi rakenne tiivistetään ja ilmanvaihto korjataan tai säädetään lähelle tasapainotilaa. Näin vähennetään alipainetta ja sitä kautta rakenteiden läpi tulevia ilmavirtauksia.

Hankkeessa kootaan tietoa ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta parantavista toimista sekä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja toteutuksista, kuten esimerkiksi ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusmenettelystä. Ohjeet, oppaat ja artikkelit on koottu Motivan verkkosivuille.

Ammattikeittiöissä tarvitaan ilmanvaihtoa seuraavien syiden takia: 1) poistamaan valmistusprosessin aikana syntyvät hajut ja rasvapartikkelit 2) hygieniavaatimusten takia 3) ruuan valmistuksen ja astianpesun yhteydessä syntyvän lämmön ja kosteuden poistamiseksi 4) viihtyisien, terveellisten ja tuottavien työskentelyolosuhteiden aikaansaamiseksi Edellä mainitut tekijät edellyttävät ilmanvaihtoa

. – Rakennuksissa on kiinnitetty huomioita sekä ilmanvaihtoon että lämmitykseen. Lämmöntalteenotto esim. jäähallissa auttaa säästämään tuloilman ja asiakastilojen lämmityksessä ja samalla on säästetty mittavasti kaukolämpöä, kertoo suunnitteluinsinööri Juhani Korte Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksesta.

Energiatehokkuuden edistämisessä otetaan kuitenkin aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys, eikä valintoja saa tehdä sisäilmaoloja (esim. lämpö, valaistus, ilmanvaihto, äänitaso) vaarantaen. Yksittäisten laitteiden, koneiden tai palveluiden optimoinnin sijaan tulisi huomio kiinnittää kokonaisuuteen.

Lisäksi ammattikeittiössä kulutetaan vuosittain vielä lähes kolminkertainen määrä (1600 GWh) sähköenergiaa tilojen lämmitykseen, ilmanvaihtoon noin 150 GW ja noin 40 GWh valaistukseen. (Motiva 2010a).

Pumppukäyttöihin liittyvä säästöpoten-tiaali on tutkimuksen mukaan noin 30 % kokonaisenergian säästöpotentiaalista. 12 PUMPUT Sähkömoottorit ym. käytöt 47% Sähkönjakelu 1% Lämmöntalteenotto 2% Pumput 29% Puhaltimet ja ilmanvaihto 3% Paineilma 14% Jäähdytys 4% Kuva 5. Moottorikäyttöjen säästöpotentiaalin jakauma eurooppalaisessa Motor Challenge -hankkeessa /4/.