336,88 Ilmanvaihdon lämmitys Taulukko 38.

FINLANDS ARKITETFÖRBUND | FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Huomioita Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiasta Tekijä Pvm Paikka Heini Korpelainen 11.02.2020 Kuulemistilaisuus | © 2020 | HEINI KORPELAINEN | 2/17/2020 Strategiset linjaukset • Poistuma ja tilatehokkuuden parantaminen • Energiatehokkuuden parannukset kunnossapidon ja korjaustoimien yhteydessä • Vähähiilinen lämmitys

Otetaanko tuo lämpökuormaksi tuleva puolikas lämmitys- ja käyttövedenvaraajien kokonaislämpöhäviöstä, vai ainoastaan sen rakennuksen (laskettu suhteellinen) lämpöhäviöosuus, jossa lämpölaitos sijaitsee?

C Suhteellinen  kosteus   seinäpinnassa  on 70 % 60 % 9 g/kg 19°C HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO • Joka asunnossa oma ilmanvaihtokone • Ei konehuonetta • Pieni tilantarve • Edullinen investointikustannus • Asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä • Ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta – ei alipainetta • Ei vuotoilmaa ulkoseinistä tai porraskäytävästä • Tuloilman lämmitys

Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 45420,5 14,3 4.4.3 Johtuminen 120010,3 37,9 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 18249,1 5,8 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 66109,1 20,9 4.3.3 Korvausilman lämpeneminen tilassa - - -50,2 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 158947,9 34193,8 10,8 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 110880,0 35,0 4.1.1

.  TOP3 -TOIMENPITEET • tuotantolinjojen pesusyklien optimoiminen • suodatusten optimoiminen • reaktoreiden lämmitys- ja pumppausjärjestelmien tehostaminen CH-Polymers Oy:n tuotantopäällikkö TIMO HEIMOLA: – Tehtaan materiaalivirrat ja niihin liittyvät kulut sekä piilokulut saatiin selville järkevällä tarkkuudella.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö kWh/a kWh/(m2 a) Luku kWh/a kWh/(m2 a) Luku Lämmitysjärjestelmä 368 2,5 - 19352 131,6 - Tilojen lämmitys 368 2,5 - 13328 90,7 - Lämmönjakelujärjestelmä - - - 13328 90,7 5.2 b) 368 2,5 5.2 d) - - - Tuloilman lämmitys (lämmityspatteri) - - - 609 4,1 5.4 a) Käyttöveden lämmitys - - - 5415 36,8 5.3 a) Ilmanvaihtojärjestelmän