Ohjeet ja oppaat: Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry.

Ilmanvaihto 1009/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Käytäntö: Turvallisinta on pysyttäytyä pääosin siirrettävän kohteen alkuperäisessä ilmanvaihtoratkaisussa. Hirsirakennuksissa se tarkoittaa lähtökohtaisesti painovoimaista ilmanvaihtoa. Märkätiloihin saattaa olla tarpeen toteuttaa tehostettua poistoilmanvaihtoa.

Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen siten, että olisi mahdollista saada mittaustieto esimerkiksi rakennuksen sähkönkulutuksesta jaoteltuna kuinka paljon siitä kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen.

Homevaurion ensisijainen korjausmenetelmä on vaurioituneen rakenteen korjaaminen kosteusteknisesti oikein toimivaksi ja vaurioituneen materiaalin poistaminen. 12 Lisäksi rakenne tiivistetään ja ilmanvaihto korjataan tai säädetään lähelle tasapainotilaa. Näin vähennetään alipainetta ja sitä kautta rakenteiden läpi tulevia ilmavirtauksia.

Hankkeessa kootaan tietoa ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta parantavista toimista sekä kerrotaan hyvistä käytännöistä ja toteutuksista, kuten esimerkiksi ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimusmenettelystä. Ohjeet, oppaat ja artikkelit on koottu Motivan verkkosivuille.

Energiankäyttöön liittyvä voimassa oleva ohjeistus laite- ja järjestelmäryhmittäin (valaistus, ilmanvaihto, atk- ja kopiolaitteet, ym.). Tarpeen mukaan erotellaan eri toimijoilla oleva ohjeistus, kuten kiinteistönhoito.

Ammattikeittiöissä tarvitaan ilmanvaihtoa seuraavien syiden takia: 1) poistamaan valmistusprosessin aikana syntyvät hajut ja rasvapartikkelit 2) hygieniavaatimusten takia 3) ruuan valmistuksen ja astianpesun yhteydessä syntyvän lämmön ja kosteuden poistamiseksi 4) viihtyisien, terveellisten ja tuottavien työskentelyolosuhteiden aikaansaamiseksi Edellä mainitut tekijät edellyttävät ilmanvaihtoa

. – Rakennuksissa on kiinnitetty huomioita sekä ilmanvaihtoon että lämmitykseen. Lämmöntalteenotto esim. jäähallissa auttaa säästämään tuloilman ja asiakastilojen lämmityksessä ja samalla on säästetty mittavasti kaukolämpöä, kertoo suunnitteluinsinööri Juhani Korte Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksesta.

Lisäksi ammattikeittiössä kulutetaan vuosittain vielä lähes kolminkertainen määrä (1600 GWh) sähköenergiaa tilojen lämmitykseen, ilmanvaihtoon noin 150 GW ja noin 40 GWh valaistukseen. (Motiva 2010a).

Pumppukäyttöihin liittyvä säästöpoten-tiaali on tutkimuksen mukaan noin 30 % kokonaisenergian säästöpotentiaalista. 12 PUMPUT Sähkömoottorit ym. käytöt 47% Sähkönjakelu 1% Lämmöntalteenotto 2% Pumput 29% Puhaltimet ja ilmanvaihto 3% Paineilma 14% Jäähdytys 4% Kuva 5. Moottorikäyttöjen säästöpotentiaalin jakauma eurooppalaisessa Motor Challenge -hankkeessa /4/.