Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

Sähkön hinta kattaa sähköenergian, sähkön siirron ja sähköverot. Liikennöitsijän maksaman sähköenergian hinnan määrää markkinahinta, jonka päälle lisätään Turku Energian kate. Taulukossa 3 on esitetty edellä kuvatut sähköbussiliikenteen omistus- ja vastuusuhteet suomalaisilla kaupunkiseuduilla. 42 Taulukko 3.

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Miten huomioidaan reaaliaikatariffit niin sähkössä (sähkölämmitys, erilaiset lämpöpumppusovellutukset) kuin kaukolämmössäkin (lattialämmitys, patterit )? Vastaus: Energiatodistuksessa lasketaan kokonaisenergiakulutus, eikä energiakustannuksia,  joten energiahintaa ei vaikuta laskentaan. 

Vaunu käyttää myös sähköä huomattavasti vähemmän kuin muu kalusto ja on kulkuominaisuuksiltaan erinomainen eli vaunun tärinä ja melutaso ovat huomattavan pienet. Uudet raitiovaunut tarvitaan sekä Helsingin lisääntyvää raitiotieliikennettä varten että korvaamaan vanhoja raitiovaunuja, jotka joudutaan poistamaan liikenteestä lähivuosina niiden taloudellisen käyttöajan päättyessä.

Vertailuperusteena kokonaistaloudellisuus Molemmissa hankinnoissa käytettiin avointa menettelyä ja sähköistä huutokauppaa. Tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnössä IT-laitteiden aiheuttamat ympäristövaikutukset otettiin huomioon sekä teknisten eritelmien että vertailuperusteiden avulla.

pienentäminen Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat Lämmöntalteenottomahdollisuudet Yötuuletuksen käyttö Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä Käyttövesijärjestelmä Vesikalusteiden virtaaman rajoitus Vesikalusteiden vaihto Käyttöveden lämpötilan alentaminen Putkieristykset teknisissä tiloissa WC-huuhtelumäärän pienentäminen Käyttövesijärjestelmä yhteensä Sähkö

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Näin sähköä käyttävän järjestelmän vuosienergia on W jäähdytys   w jäähdytys (6) 8760 wjäähdytys järjestelmän käyttämä sähköenergia laskentatunnin aikana, kWh.