Sähkön ja lämmön tuotanto Päästövähenemä 200 50 100 0 0 2018 2019 2020 2021 2022 Kuva 4.

hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Kaukolämmön kulutus ennen Hybridiä 1500 MWh Kaukolämmön kulutus asennuksen jälkeen 442 MWh Sähkön kulutuksen lisäys 173 MWh Kokonaisenergian säästö -58 % Säästö 41450 €/v CASE: As Oy Leikkipolku, Kouvola • Asennettu poistoilmasta lämpöä talteen ottava • kokonaisjärjestelmä 2015. • Rakennettu -73, 60 asuntoa • ja kolme rappua.

VUOSIKULUTUSTIETOJA 2021 2022 2023 2024 Sähkö Vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Vertaile kuukausikohtaisia kulutuksia energiayhtiön palvelusta. Lämmitys (ei sähkö) Kaukolämpö, vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Öljy, vuoden kokonaiskulutus, litraa/v. Puupelletti, vuoden kokonaiskulutus, kg/v. Puu, vuoden kokonaiskulutus, m3/v . Vesi Vuoden kokonaiskulutus, m3/v.

Sähkö- ja kaukolämpöenergian päästöjen laskentaan on käytetty seuraavassa diassa esitettyjä energiantuotannon päästöjen vähenemisskenaarioita. • Hiilijalanjälkilaskennassa ei huomioida mahdollisen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön vaikutusta päästöihin, sillä sähkön tuotantotapa on käyttäjän valittavissa, ja saattaa muuttua arviointijakson aikana.

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.