Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Sähkön kulutusjoustomahdollisuuksiin liittyvät selvitykset ovat myös lähtökohtaisesti syväselvitystuen piirissä. • Syväselvitykseen hyväksyttyjen kustannusten tuki on 40 %. Yksittäisen syväselvityksen kustannukset voivat olla 10 000–100 000 euroa.

Sähkö 9.

Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Veden säästö Yksikköhinta Veden hinnan nousu Summa Kuva laskentatyökalusta, jossa on harmaalla ja turkoosilla merkatut syöttökentät Kulutuslajit vetovalikoissa 4.3 Kolmessa vetovalikossa on valittavana seuraavat kulutuslajit: • • • • • • • • • • • • • • • • • Kaukolämpö Höyry Sähkö

Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub otetaan käyttöön 2022.

Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 

Vesikosken, Vuolteen ja Sallilankosken voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.