Arvot on laskettu normaalin asuntoilmanvaihdon poistoilmavirroilla, missä lämpöpumppu lämmittää sekä tiloja, ilmanvaihtoa että käyttövettä. Muissa tapauksissa tulee käyttää yksityiskohtaisempaa menetelmää. Taulukko 6.11.

Ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottokone (LTO): laitteen vuosihyötysuhde on n. 70 % Lämpöenergia siirtyy katolta asuntokohtaisesta aurinkokeräimestä nesteen välityksellä lämminvesivaraajaan.

Korvausilma ja koneellinen ilmanvaihto Jos talossa on koneellinen ilmastointi, edellyttää vedon aikaansaaminen yleensä erillistä korvausilman tuontia. Ilmastointi aiheuttaa asuntoon pienen alipaineen ja se vaikeuttaa tulisijan toimintaan. Ilmastointi olisi suunniteltava siten, että yksi korvausilmaventtiili on lähellä tulisijaa.

Jos useamman huoneiston ilmanvaihto on järjestetty yhtä kanavaa myöten ulos, on ilmastoinnin kautta karkaavan lämmön talteenotto järkevä toteuttaa poistoilmalämpöpumpulla.

Kannattavimpia aurinkosähköinvestoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä, kuten toimitila- ja liikerakennukset jotka käyttävät sähköä ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen.

Ilmanvaihto on koko rakennuksessa painovoimainen. Lämmitysjärjestelmän ominaisuuksina on käytetty energiatodistusasetuksen liitteessä 1 annettuja oletusarvoja. Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2017 yhteensä 3200 kWh sähköä ja noin 4500 litraa lämmitysöljyä.

Lisäksi teollisuusrakennuksissa, joissa käytetään kesäisin sähköä mm. tuotantoon, ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen on kannattavia aurinkosähkön tuotannon mahdollisuuksia, kun huomioidaan TEM:n investointituki. Taulukoissa 17 ja 18 kuvataan aurinkosähköjärjestelmien kustannuksia ja tuotetun energian hintoja. TAULUKKO 18.

Kannattavimpia aurinkosähköinvestoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä, kuten toimitila- ja liikerakennukset, jotka käyttävät sähköä ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen.

Kannattavimpia aurinkosähköinvestoinnit ovat kiinteistöissä, joissa kuluu kesäaikana runsaasti sähköä, kuten toimitila- ja liikerakennukset, jotka käyttävät sähköä ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen.

Energiatodistuksissa selvitetään ko. rakennuksen rakenteiden kunto, U-arvot: seinät, ikkunat, ovet, yläpohjat, alapohjat, ilmanvaihto, lämmitys. Lisäksi Energiatodistuksessa annetaan suosituksia, miten ko. kiinteistön energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.