Lämmin käyttövesi: Laskennassa käytettävä lämpimän käyttöveden ominaiskulutus ja sitä vastaava lämmitysenergian nettotarve, kertoo, paljonko lämpöenergiaa lämpimän käyttöveden lämmitys vaatii, ei sisällä mm. vesivaraajan lämpöhäviöitä. (1 dm3 = 1 litraa).

Höyry LÄMMITYS 27.12.2010 08.00 L. Lauhde AJOLLA KUNTO/ HUOM.

Ostoenergia Kokonaisenergia kWh kWh/m2 kWh kWh/m2 107342 18.6 128810 22.3 84284 14.6 101141 17.5 Yhteensä, Kiinteistösähkö 191626 33.1 229951 39.8 ██ Lämmitys, kaukolämpö 154344 26.7 77172 13.4 ██ Kaukojäähdytys, nettotarve 34842 6.0 9756 1.7 ██ LKV, kaukolämpö 58825 10.2 29412 5.1 Yhteensä, Kiinteistökaukolämpö 248011 42.9 116340 20.1 Yhteensä 439637 76.0 346291 59.9 Laitteet 128896

Valaistusratkaisujen energialaskelmat ovat suuntaa antavia, eikä niissä ole huomioitu valaistuksen vaikutusta lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukseen. Taulukossa 9 esitetyn tarpeenmukaisen valaistuksen ohjauskertoimena käytetään huonekohtaiselle manuaaliselle kytkimelle liiketilassa taulukon 2 mukaista arvoa 1,00.

Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi voidaan käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihtoja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. 4§ Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennuksen huonelämpötilan

Vapaajäähdytys maaputkistoa käyttäen soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun yhteyteen, koska samaa liuosputkistoa voidaan käyttää sekä lämmitys- että jäähdytystarkoitukseen.

Vapaajäähdytys maaputkistoa käyttäen soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun yhteyteen, koska samaa liuosputkistoa voidaan käyttää sekä lämmitys- että jäähdytystarkoitukseen.

Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä. 3.1.3.4 Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).