SÄHKÖNKULUTUS • Selvittäkää taloyhtiösaunan käyttötarve ja keskittäkää saunavuorot. • Ryhtykää toimenpiteisiin, jos talon kylmäkellaria ei käytetä. • Vaihtakaa yhteisten tilojen ja pihan valaistus energiatehokkaampaan. • Tarkistakaa sähköisten sulanapitolämmitysten toiminta ja tarve. • Tarkistakaa autolämmitysten toiminta ja ohjaukset.

vaikutukset kotitalouksien sähkönkulutukseen – Oppeja satunnaiskokeiluista Julkaisun kieli Suomi Laajuus 71 sivua Julkaisuvuosi 2020 Lataa Informaatio-ohjauksen vaikutukset kotitalouksien sähkönkulutukseen – Oppeja satunnaiskokeiluista Kuvaus Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kotitalouskohtainen kulutustieto auttavat vähentämään sähkönkulutusta etenkin talvikuukausina, jolloin sähkönkulutus

Todennäköistä on, että sähkönkulutus on näissä pääosin lämmityssähköä joten kulutus kesällä lienee pieni. Kiinteistökannalle, joka ei ole kaupungin omistama, on oletettu, että aurinkosähkön potentiaali on puolet pienempi asuinrakennusten osalta, noin 2.5 %.

Vuonna 2019 Motiva Oy:n toimiston sähkönkulutus oli 18 900 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Selvittäkää ensimmäiseksi, paljonko vuotuinen sähkönkulutus on. 2. Päättäkää, haluatteko ostaa sähkön ja alkuperätakuut yhdessä vai erikseen. – Kaikki sähkö uusiutuvaa vai osa? – Alkuperätakuut koko kulutukselle vai vain osalle? 3. Miettikää, mitä muita kriteereitä mahdollisesti haluatte asettaa toimittajille. – Esim. tietty tuotantomuoto, ympäristömerkintä. 4.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.