Valmiin talon ilmatiiveys voidaan mitata erityislaitteistolla.

Rakennusten ilmatiiveys on parantunut olennaisesti viime vuosikymmenten aikana uudisrakentamisessa ja nykyään rakennusten ilmatiiveyttä parannetaan myös johdonmukaisesti korjausrakentamisen yhteydessä. Tämä antaa toisaalta ilmanvaihdon ja painesuhteiden hallintaan hyvät lähtökohdat, mutta voi osin myös tuoda haasteita etenkin paine-erojen hallitsemisessa.

Hyvä ilmatiiveys saadaan aikaan huolellisella rakentamisella ja käyttämällä asianmukaisia tiivistystarvikkeita kuivissa, lämpimissä ja pölyttömissä olosuhteissa. Hanki hyvällä lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite: Lämmöntalteenottolaite (LTO) ottaa talosta poistettavasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja lämmittää sen avulla sisälle tuotavaa raitista ulkoilmaa.

Myös LVI-urakoitsijan on oltava huolellinen läpivientien tekemisessä, jotta ilmatiiveys säilyy.

Rakenteiden ilmatiiveys ja energiatehokkuus 4.1 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat lämmöneristeiden määrä ja rakenteiden ilmatiiveys sekä talotekniikan oikeanlainen toiminta. Lämmöneristeen määrä on nykyään ulkoseinissä noin 200 millimetriä ja yläpohjissa noin 400 millimetriä mineraalivillaa.

Toimivuuden edellytyksenä on tässäkin vanhan rakenteen riittävä höyry- ja ilmatiiveys. Ullakkorakentaminen Uuden rakennusosan kohdalla yläpohjan rakenteet ovat uusia. Vanhan yläpohjan kaikenlainen toimivuus uudisrakenteen yhteydessä on varmistettava. Tuulettamaton loiva katto Tällaiseen kattoon voidaan asentaa lisäeristys vanhan bitumikerroksen päälle.