Samalla varmistetaan, että se toimii Kohde • Paritalo, Espoo • Rakennusvuosi: 1987 • Kaksi asukasta 2 • Lämmitetty kerrosala 130 m , kaksi kerrosta • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla ja ilmalämpöpumppu • Koneellinen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus 13 000 kWh/vuosi (ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen) Vuotuinen sähkönkulutus kWh 20000 15000 10000 5000 0 2007 2009 2010

Perussäätö on hyvä tehdä erityisesti silloin, kun talon eristystasoa parannetaan (julkisivujen tai yläpohjan lisäeristys, ikkunoiden uusinta tai tiivistys), lämmitysverkostoa kunnostetaan (verkoston pumppujen tai esim. lämmönvaihtimen uusinta) tai kun ilmanvaihtoa muutetaan.

Pientalossa on öljylämmitys sekä painovoimainen ilmanvaihto, ja se on rakennuksena ilmeisen energiatehoton: pientalon E-luvuksi saadaan 510 kWh/(m2 a), ja se sijoittuu energiatehokkuusluokkaan G.

Ilmanvaihto on riittävää, kun huoneilma on raikasta. Tunkkaisuuteen auttaa lyhyt tuuletus. Talossasi on joko painovoimainen ilmanvaihto (PV), koneellinen poistoilmanvaihto (KP) tai koneellinen tulo/poistoilmavaihto (TP) lämmöntalteenotolla. Puhdistatko lämmöntalteenottokennon vuosittain (TP)?

häviöt 20 % Lämmitys 48 % Lämmin käyttövesi 11 % Ilmanvaihto 21 % Kuva 3 Normitetun lämpöenergian arvioitu kulutusjakauma kohteittain Ilmanvaihdon lämmön kulutus ja kulutusosuus on pieni johtuen ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta.

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. kuvaukset korjaustoimista, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu, pelletti, jne.).

Tämän jälkeen tuloksena saatu ilmanvaihtokoneen E-lukulaskennan ja säävyöhykkeen I (ja II) mukainen ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde syötetään taulukkoon ”Ilmanvaihto” kukin ilmanvaihtokone omalle rivilleen. Taulukkoon ”Ilmanvaihto” tulee täyttää ilmanvaihtokoneiden suunnitelmien mukaiset ilmamäärät ja ilmanvaihtokoneiden käyttöajat.

Tämän jälkeen käyttötiloja vastaavat ilmanvaihtokoneen säävyöhykkeen I (ja II) mukaiset ilmanvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteet syötetään Excel-laskimen taulukkoon ”Ilmanvaihto” kolmelle eri riville. Tuloksena saadaan ilmanvaihtokoneen E-lukulaskennan ja säävyöhykkeen I (ja II) mukaiseksi poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi 52 %.

Seurantamittauksen lämpötilataso n. 51 °C (ilmeisesti todellista alhaisempi arvo). 9 Ilmanvaihto 2.2 Tekninen kuvaus: • • Koneellinen poisto. Huoneistopoistoissa yksi, 2-nopeuksinen yhteiskanavapuhallin. Talosaunatilojen poistoilmanvaihto erillinen järjestelmä; 1-nopeuksinen kanavapuhallin mallia Tehopotkuri 160.

Seuraavat rakennusosat ja tekniset järjestelmät on arvioitava: 1) ulkoseinät, ulko-ovet, ikkunat, yläpohja ja alapohja sekä muut rakenteet 2) lämmitysjärjestelmä 3) käyttövesijärjestelmä 4) ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmä 5) valaistus 6) jäähdytysjärjestelmä 7) sähköiset erillislämmitykset 8) muut järjestelmät, joilla on vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen ANNETTAVAT MUUT