käyttöhenkilöstön kanssa ko. valaistuksille käyttöaika todetaan ennen uusinnan aloittamista käyttöhenkilöstön kanssa ilmanvaihdon käyntiajat ja kirjataan. ko. ajat xxx , säästön toteutuman tarkastelu Laskennalliset säästömäärät vuodessa: sähkö XXX MWh, lämmitys XXX MWh kiinteistön päämittausjärjestelmä (sähkö, lämmitys) lämpöpumpulle asennetaan sähkön mittaus lämmönjakokeskuksen alamittaukset

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Vuoteen 2035 mennessä tarjoamme joukkoliikennepalvelut täysin päästöttömästi. 7 Tommi Muona 7.11.2023 Sähkön hyödyntäminen energianlähteenä • Raideliikenne kulkee sähköllä: metro ja raitiovaunut vesi- ja tuulivoimalla, lähijunat vesivoimalla. • HSL-liikenteen bussikalustosta 30 % on sähköbusseja vuoteen 2025 mennessä. • Bussiliikenteeseen tuli 168 uutta sähköbussia vuonna 2022, ja vuoden

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Sähkön tuotanto ja siirto ORC-laitteistolla tuotettu sähkö (n. 1 MW, 690 V, 6 GWh/a) voidaan syöttää suoraan laitoksen matalajänniteverkkoon ilman muuntajaa.

Sähkön osto (ei kulutus) kotonani 8.5.2019 Tuotanto 8.5. samassa mittakaavassa Sähkön osto ja tuotanto kuukausittain 2018 2016-2018 keskimäärin kulutus 21 400 kWh/v Aurinkosähkön tuotto 1 157 kWh/v, josta • 968 kWh käytettiin itse vähentämään ostoa • 189 kWh (16 %) myytiin Scale: Finland’s peak demand mid winter, ~15 GW ?

Mitatut sähkön kulutukset vuosilta 2004 – 2006. 2004 2005 2006 Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön ko- Kylmäkonei- Sähkön koden sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskulu- den sähkö, konaiskuluMWh tus, MWh MWh tus, MWh MWh tus, MWh Tammikuu 118,0 656,9 179,3 718,6 117,3 661,7 Helmikuu 155,3 646,5 155,8 688,4 139,8 653,1 Maaliskuu 242,0 729,8 123,4 700,0 210,1 802,3 Huhtikuu 128,1

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.