Laskennan lähtötietoja: LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033-2037 2038-2042 2043-2050 Sähkön hinta (eur/MWh) 300 300 200 150 155 159 164 169 174 179 184 214 248 314 Sähkön perusmaksu (eur) 936 936 1,519 1,565 1,612 1,660 1,710 1,761 1,814 1,868 1,924 2,231 2,586 3,276 Sähkön tehotariffi (eur) 0 Lämmön energiahinta (eur/MWh) 85 85 88 90 93 96 99 101 105

käyttöhenkilöstön kanssa ko. valaistuksille käyttöaika todetaan ennen uusinnan aloittamista käyttöhenkilöstön kanssa ilmanvaihdon käyntiajat ja kirjataan. ko. ajat xxx , säästön toteutuman tarkastelu Laskennalliset säästömäärät vuodessa: sähkö XXX MWh, lämmitys XXX MWh kiinteistön päämittausjärjestelmä (sähkö, lämmitys) lämpöpumpulle asennetaan sähkön mittaus lämmönjakokeskuksen alamittaukset

Skenaariokehikon pohjalta on laadittu arvio sähkön ja polttoaineiden hintojen kehityksestä, jotka on esitetty alla taulukossa 2-1. Taulukko 1: Sähkön ja polttoaineiden hintojen kehitys (€/MWh) 2016 2020 2030 Sähkö (pörssi) 32 45 65 Sähkö (pistorasiahinta*) 120 129 154 Pelletti (pienkäyttäjä, sis.

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Vuoteen 2035 mennessä tarjoamme joukkoliikennepalvelut täysin päästöttömästi. 7 Tommi Muona 7.11.2023 Sähkön hyödyntäminen energianlähteenä • Raideliikenne kulkee sähköllä: metro ja raitiovaunut vesi- ja tuulivoimalla, lähijunat vesivoimalla. • HSL-liikenteen bussikalustosta 30 % on sähköbusseja vuoteen 2025 mennessä. • Bussiliikenteeseen tuli 168 uutta sähköbussia vuonna 2022, ja vuoden

Vuonna 2030 sähköautot käyttävät perusskenaariossa 0,35 TWh sähköä ja raideliikenne 0,75 TWh. Sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Sähkön osto (ei kulutus) kotonani 8.5.2019 Tuotanto 8.5. samassa mittakaavassa Sähkön osto ja tuotanto kuukausittain 2018 2016-2018 keskimäärin kulutus 21 400 kWh/v Aurinkosähkön tuotto 1 157 kWh/v, josta • 968 kWh käytettiin itse vähentämään ostoa • 189 kWh (16 %) myytiin Scale: Finland’s peak demand mid winter, ~15 GW ?

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Esim. sähköllä tehty höyry on tässä päästötön vaihtoehto, mikäli hiilineutraalin sähkön hinta pysyy kohtuullisena. Ladattava lämpöakkuteknologia helpottaa sähkökustannusten optimointia 12 Tutkitut teollisuuskohteet Kenttäselvitykset 1. Boliden Kokkola 2. Boliden Kevitsa 3. Rudus Tuusula 4. Rudus Vanttila 5. Orion Espoo Kirjoituspöytäselvitykset 1. Umicore Kokkola 2.