Siirry sisältöön

10 hakutulosta

Teollisuuskiinteistöjen ilmastointi kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa.
Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluissa. Näistä toiminnoista löytyy myös suurin säästöpotentiaali.
Uusi D3 koskee uusia vain kiinteistöjä. Vanhojen kiinteistöjen osalta määräykset ovat uudistumassa, mutta niiden vaikutuksesta ei ole vielä tietoa. Sekä energiatodistusjärjestelmän päivitys että korjausrakentamista koskevat määräykset tulevat ohjaamaan myös olemassa olevia kiinteistöjä energia-tehokkaaseen suuntaan.
Mukana noin 60 % Suomen energiankäytöstä Säästöä yli kaksi terawattituntia vuodessa. Vuosina 2017–2022 sopimukseen liittyneet ovat tehneet lähes 25 000 toimenpidettä, joiden ansiosta vuotuinen energiankäyttö on tehostunut kaikkiaan kuuden vuoden aikana yhteensä lähes 12,5 terawattituntia.
Teollisuuden energiankäyttöä kuvataan Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvien lukujen avulla.
Esitys sisälsi myös arvion sopimustoimintaan liittyneen teollisuuden energiankäytön kattavuudesta Suomessa. Arvio päivitettiin pohjautuen Tilastokeskukselta erillisajona tilattuun teollisuuden energiankäytön toimialaluokittain tehtyyn ajoon (tilastovuosi 2021).
Suurin osa energiankäytöstä on polttoaineita (Kuva 4.10), mutta huomionarvoista on, että vain hyvin pieni osa niistä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Kuva 4.10 Metsäteollisuuden erityspiirteitä ja energiankäytön kulutusjakauma.
Niillä pystytään hyödyntämään hukkalämpöä tehokkaasti tehtaan sisäisiin prosesseihin ja tehtaan kiinteistöjen lämmitykseen sekä kaukolämpöverkkoon. Teollisuuden toimijoista voi tulla energian kuluttamisen lisäksi ylijäämäenergian myyjiä kaukolämpöyrityksille.
Parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa terveydenhuoltosektorin ilmastopäästöihin hankinnoilla, löytyvät siis rakentamisen ja kiinteistöjen, henkilö- ja tavarakuljetuspalveluista sekä ruokapalveluhankinnoista. Health care without harm (2021) -raportti ehdottaa globaalia etenemissuunnitelmaa hiilineutraaliin terveydenhuoltoon vuoteen 2050 mennessä.
Kuvassa 39 on esitetty leipomouunin epäsuoran ja suoran lämmityksen vaikutus sen energiankäyttöön. Kuva 39.
1