Teollisuuskiinteistöjen ilmastointi kuluttaa merkittävän osan teollisuuskiinteistöjen energiankäytöstä. Teollisuudessa on paljon tehostettua ilmanvaihtoa vaativaa toimintaa ja vanhoja kiinteistöjä, joiden ilmanvaihdosta löytyy reilusti energiansäästöpotentiaalia ja korjattavaa.

Energiajärjestelmien tehokkuus paranee, kun tarpeettoman korkeita toimintalämpötiloja alennetaan niin kiinteistöjen lämmitysverkoissa ja lämmönjakokeskuksissa kuin kaukolämpöverkoissa. Oikea mitoitus pienentää investointikustannuksia Jokaisessa kiinteistössä tulee korjaustarpeita, ja niihin on hyvä varautua ennakkoon.

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluissa. Näistä toiminnoista löytyy myös suurin säästöpotentiaali.

Uusi D3 koskee uusia vain kiinteistöjä. Vanhojen kiinteistöjen osalta määräykset ovat uudistumassa, mutta niiden vaikutuksesta ei ole vielä tietoa. Sekä energiatodistusjärjestelmän päivitys että korjausrakentamista koskevat määräykset tulevat ohjaamaan myös olemassa olevia kiinteistöjä energia-tehokkaaseen suuntaan.

Teollisuuden energiankäyttöä kuvataan Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvien lukujen avulla.

Suurin osa energiankäytöstä on polttoaineita (Kuva 4.10), mutta huomionarvoista on, että vain hyvin pieni osa niistä on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Kuva 4.10 Metsäteollisuuden erityspiirteitä ja energiankäytön kulutusjakauma.

Tilastokeskus uudisti asumisen energiankäytön tilastoinnin vuonna 2011 vastaamaan EU:n energiatilastodirektiiviä. Direktiivi edellyttää asumisen energiankäytön jakamista seuraaviin ryhmiin 1. lämmitys 2. lämminvesi 3. ruoanlaitto 4. valaistus ja 5. muut sähkölaitteet.

Niillä pystytään hyödyntämään hukkalämpöä tehokkaasti tehtaan sisäisiin prosesseihin ja tehtaan kiinteistöjen lämmitykseen sekä kaukolämpöverkkoon. Teollisuuden toimijoista voi tulla energian kuluttamisen lisäksi ylijäämäenergian myyjiä kaukolämpöyrityksille.

Kustannuksia luonnollisesti syntyi, mutta samalla säästetään lämmitys- ja asumiskustannuksissa ja kiinteistöjen sekä huoneistojen arvo nousee. Kuva 34 esittää rakennusta ennen korjausta.

Kuvassa 39 on esitetty leipomouunin epäsuoran ja suoran lämmityksen vaikutus sen energiankäyttöön. Kuva 39.