Seuraavassa kuvassa on esitetty liikennesektorin energiankulutus vuosina 2000 ja 2021 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). Liikenteen energiankulutus nousi tarkastelujaksolla 1,2 TWh.

Kuvassa 2 on esitetty palvelusektorin energiankulutus vuosina 2000 ja 2021 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). Palvelujen energiankulutus kasvoi tarkastelujaksolla 8,9 TWh. Sää lisäsi kulutusta 1,0 TWh.

Kuvassa 3 on esitetty kotitalouksien energiankulutus vuosina 2000 ja 2021 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). Kotitalouksien energiankulutus kasvoi tarkastelujaksolla 16,6 TWh. Sää lisäsi kulutusta 2,7 TWh. Asuntojen määrän muutos olisi kasvattanut kotitalouksien kulutusta 12,8 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.

Maatalous Seuraavassa kuvassa on esitetty maatalouden energiankulutus vuosina 2000 ja 2021 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). Maatalouden energiankulutus oli vuonna 2021 samalla tasolla kuin vuonna 2000. Sektorin aktiviteetti olisi lisännyt kulutusta 3,3 TWh, jos muita muutoksia ei olisi tapahtunut.

Indikaattorit Yksikkö Puu Energiankulutus % GWh

suhteessa arvonlisäykseen metalli-, kemian- ja puunjalostusteollisuudessa Teollisuuden energiankulutus suhteessa arvonlisäykseen eräillä sektoreilla Teräksen- sekä sellun- ja paperintuotannon ominaisenergiankulutus Henkilöliikenteen ominaiskulutus eri liikennemuodoilla Tavaraliikenteen ominaiskulutus eri liikennemuodoilla Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt käyttövoimittain

Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus lasketaan jäähdytysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon tuoton, varastoinnin, jakelun ja luovutuksen häviöt sekä muunnokset, esimerkiksi RakMk D5/2012:ssa esitetyllä tavalla. Rakennuksissa, jossa jäähdytystä on vain yksittäisissä tiloissa, jäähdytysjärjestelmän energiankulutus voidaan jättää pois laskennasta.

Tällaisia heikkoja indikaattoreita ovat esimerkiksi energiatehokkuuden mittaaminen energiaintensiteetillä, eli energiankulutus arvonlisää kohden, tai palvelusektorilla energiankulutus työntekijää kohden.

Kuvassa 3 on esitetty teollisuuden energiankulutus vuosina 2000 ja 2021 sekä analysoitu kulutusmuutoksiin vaikuttavia tekijöitä (ns. dekomponointitarkastelu). Teollisuuden energiankulutus laski tarkastelujaksolla 7 TWh. Teollista aktiviteettia kuvaavan volyymi-indeksi nousu olisi kasvattanut energiankulutusta 33 TWh ilman muita kulutukseen vaikuttavia tekijöitä.