Kiinteistöjen lämmitys Kappaleessa esitetään alueen lämmitysmuotojen kesken. rakennuskannan lämmityksen jakautuminen Kiinteistöjen lämmityksen energialähteiden yhteenvetotiedot esitetään kuvamuodossa käyttäen taulukon 3 ja kuvan 5 mukaista esittämistapaa.

lämmitys Taulukko 39.

Käyttöveden lämmitys tapahtuu huonommalla lämpökertoimella kuin lämmöntuotanto tilojen lämmitystä varten, koska lauhtumislämpötila käyttövettä tuotettaessa on yleensä korkeampi lämmönjakoverkon kohdalla. Käyttövesi lämmitetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti. Vuorottain lataava malli sopii sekä lattia- että patterilämmityskohteisiin.

. • Tiedot taloteknisistä laitteista ja järjestelmistä (ilmanvaihto, lämmitys jne.), • Tiedot tehdyistä korjauksista/remonteista (esim. rakennuksen seinien, katon tai yläpohjan eristystasoon tai ikkunoihin kohdistuneet korjaukset, taloyhtiön korjaussuunnitelma jne.), • Tiedot toteutuneesta energiankulutuksesta (sähkölaskut, kaukolämmön kulutustiedot, ostetut polttoaineet; öljy, polttopuu

Ostoenergia koostuu lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutuksesta energiamuodoittain eriteltynä, missä on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta (kuva 1).; Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys

Rakennuksen lämmitysenergian nettotarve kWh/a Lämpö kWh/(m2 a) Luku Tilojen lämmitys 10411,0 70,8 4.4.3 Johtuminen 13138,5 89,4 4.3.1 Vuotoilman lämpeneminen tilassa 2254,6 15,3 4.3.2 Tuloilman lämpeneminen tilassa 2454,0 16,7 4.3.3 Lämpökuormista hyödyksi −7436,1 −50,6 4.4.2 Ilmanvaihdon lämmitys 608,6 4,1 4.2.2 Lämpimän käyttöveden lämmitys 4200,0 28,6 4.1.1 Yhteensä 15219,6 103,5

Sähköauton sisätilojen lämmitys tapahtuu akusta saatavalla sähköllä. Sähköauto ei tuota hukkalämpöä kuten polttomoottoriauto. Mitä lämpimämpänä sisätiloja pidetään, sitä vähemmän sähköä jää käytettäväksi ajamiseen. Tavallisessa arkikäytössä tämä ei ehkä ole ongelma, mutta pidemmillä matkoilla asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Kiinteistö on liitetty Mallilan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon lämmönjakohuoneessa sijaitsevien kolmen lämmönsiirtimen (lämmitys, ilmanvaihto, lämmin käyttövesi) välityksellä. Rakennuksen lämmitys on hoidettu kahdella patteriverkostolla, joista toinen palvelee vuodeosastoa ja toinen rakennuksen muita tiloja.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudelle pientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.