Uusiutuvien energianlähteiden käytön kehitys. 30 5000 4500 4000 Öljy 3500 Kivihiili 3000 Tuontisähkö 2500 REF ja muut Turve 2000 Vesivoima 1500 Mustalipeä 1000 Puupolttoaineet 500 0 2004 …. 2010 2014 2016 Kuva 16. Energianlähteiden kehitys Äänekoskella.

Investoinnista  seuraavat  säästöt  alkavat  seuraavana  vuonna  investoinnista  ja  kestävät  kymmenen  vuoden  ajan.  Laskelmissa  on  otettu  huomioon  veroista  ainoastaan  polttoaineverot.  Laskelmissa on käytetty 100 % omarahoitusosuutta. Poistojen vaikutusta ei  ole  huomioitu.  Kannattavuuslaskennassa  käytettävä  perusluvut  (korko  ja  laskenta‐aika  ym.) 

Vesivoimakapasiteetin osalta suurta lisäystä ei ole toteuttavissa kestävästi. 1.3 Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Toimenpide-ehdotukset (Taulukko 3) ovat rajattu kaupungin hallinnassa oleviin kiinteistöihin.

Lohjan alueen sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuuden osuutta. 3.2.4 Sähköntuotannon energiatase Lohjalle tuodaan huomattavan paljon sähköä pääosin teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2020 sähköä tuotiin noin 1124 GWh.

Jämsän alueen sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuuden osuutta. 3.2.4 Sähköntuotannon energiatase Jämsään tuodaan huomattavan paljon sähköä pääosin teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2016 sähköä tuotiin noin 2576 GWh.

Vuoden 2017 aikana sama kehitys jatkui ja päärakennuksen lämmityslasku oli peräti 36 prosenttia matalampi kuin ennen investointeja. Energiajärjestelmän modernisointi kattoi kiinteistöautomaation, ilmanvaihdon ja lämmönjaon uudistamisen. Urheiluopiston kuukausimaksu on pienempi kuin investointien tuloksena syntynyt säästö.

Kokonais-PEF-kertoimet muuttuvat jossain määrin tarkastelujaksolla 2020–2030, mutta muutos ei ole yhtä merkittävä – eikä kaikissa tapauksissa täysin samansuuntainenkaan – kuin päästöjen ennakoitu kehitys. Laskennassa aikajänteenä voi olla esim. vuosi-, kuukausi- tai tuntitaso.

Lisäksi muitakin kohteita on yksityisillä ja yksityiset voivat myös valinnoillaan vaikuttaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan jopa taloudellisesti järkevin perustein. Näihin kohteisiin voi kunta antaa esimerkillisellä toiminnallaan tukea toteutukseen.

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto 11 Pientalon energiankäytön kehitys Suomessa (kWh/asuin-m2 vuodessa).