Patteriverkon vesivirtojen 53 perussäädön jälkeen sekä säätökäyrän muoto että taso on aseteltava tarvittaessa uudelleen siten, että ulkolämpötilasta riippumatta huonelämpötilat säilyvät vakioarvossa (≈ 21 oC).

Mitoitus- Mitoitus- Käyttö- tuloilmavirta poistoilmavirta iImavirta- Kone Palvelualue Käyttötapa m³/s m³/s kerroin Pientalokone Koko rakennus Jatkuva 0.04 0.043 1 Tuloilman lämpötilasuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla 0.80 SFS-EN 308:n mukaan Tuloilman lämpötilasuhde 0.83 Poistoilman lämpötilasuhde 0.77 Tuloilmavirran suhde poistoilmavirtaan LTO:ssa 0.93 Huonelämpötila 21.0 °C Jäteilman

Mitoitus- Mitoitus- Käyttö- tuloilmavirta poistoilmavirta iImavirta- Kone Palvelualue Käyttötapa m³/s m³/s kerroin Pientalokone Koko rakennus Jatkuva 0.04 0.043 1 Tuloilman lämpötilasuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla 0.84 SFS-EN 308:n mukaan Tuloilman lämpötilasuhde 0.87 Poistoilman lämpötilasuhde 0.81 Tuloilmavirran suhde poistoilmavirtaan LTO:ssa 0.93 Huonelämpötila 21.0 °C Jäteilman

Uudisrakentamisessa on RakMk D3:n mukaisesti tehtävä kesäajan huonelämpötilan tarkastelu luokkien 2-8 rakennuksille dynaamisella laskentamenetelmällä. Tämä huonelämpötilatarkastelu on oma, tiettyjä tiloja koskeva erillistarkastelu, joka ei ole energiatodistuksen laatimista. Huonelämpötilan tarkastelusta ei automaattisesti seuraa, että rakennukseen tulee jäähdytys.

Korkeimmat huonelämpötilat (23,8 oC) mitattiin keittiössä ja ATK-luokassa johtuen ko. tilojen suurehkoista sisäisistä lämpökuormista.

Uudisrakentamisessa on energiatehokkuusasetuksen mukaisesti tehtävä kesäajan huonelämpötilan tarkastelu luokkien 2-8 rakennuksille dynaamisella laskentamenetelmällä. Tämä huonelämpötilatarkastelu on oma, tiettyjä tiloja koskeva erillistarkastelu, joka ei ole energiatodistuksen laatimista. Huonelämpötilan tarkastelusta ei automaattisesti seuraa, että rakennukseen tulee jäähdytys.

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että oleskeluvyöhykkeen viihtyisä huonelämpötila voidaan ylläpitää käyttöaikana niin, ettei energiaa käytetä tarpeettomasti.

Ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemalla lämpömäärällä tarkoitetaan sitä lämpömäärää, joka tarvitaan ilmanvaihdon ilmavirran lämmittämiseksi ulkoilman lämpötilasta huonelämpötilaan (asetus).

Tilojen lämmitysenergian kokonaistarve on tammikuussa D5/2012 kaava 3.2 (24) tammikuu 2 Korvausilman lämmittäminen huonelämpötilaan on osa tilojen lämmitysjärjestelmän energiantarvetta. 20 Taulukko 15.

Simuloinnissa märkätilojen asetusarvona käytettiin suunnitelmien mukaista huonelämpötilaa 22oC, joka oli asetettu rakentamismääräyskokoelman osan D2/2012 taulukon 1 mukaisesti. Muiden tilojen lämpötilana käytettiin rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 taulukon 2 mukaista lämpötilaa 21oC.